Surkuttelua.

Mua ottaa tanaan paasta jotenkin tosi paljon. Eniten tassa ehka arsyttaa se, etta infotilaisuus toiseen vapaaehtoistyohon on huomenna kello kymmenelta aamulla. Se tarkoittaa sita, etta mun taytyy nousta puoli seittemalta, joka sitten puolestaan tarkoittaa sita etta joudun meneen perjantai-iltana aikasin nukkumaan enka pysty tekemaan Robertin kanssa yhtaan mitaan, ja enka muutenkaan tuu saamaan unen paasta kiinni koska oon tanaan heranny kahdeltatoista, mika on se aika jolloin nousen normaalisti (paitsi tiistaisin ja torstaisin. Sillon pitaa herata kymmenelta. Ja kymmenen on ihan siedettava.) Vituttaa ihan suunnattomasti etta nyt menee perjantai-ilta ihan pieleen. Ei silla etta me nyt kauheesti tehtais mitaan perjantaisin, mutta eilen olisi ollut kiva tehda jotain kun Robertilla oli vapaata, mutta oltiin vasyneita ja surkistuneita koska Wilhelmina piti lopettaa. Robert ehdotti etta tanaan tehtaisiin jotain, ja sitten muistin etta mun taytyy menna sinne infotilaisuuteen. Ensin muistin etta se oli yhdeltatoista. Sitten selvisikin etta se olikin kymmenelta. Eika sekaan nyt ensin haitannut, mutta kun katsoin etta miten sinne paasee, selvisi etta mulla tulee menemaan yli tunti sinne suunnistamisessa, niin hyytyi hymy. No, ei voi mitaan. Haluan tosiaankin tehda toita taman kyseessa olevan organisaation kanssa, joten pakko vaan laittaa jalkaa toisen eteen, hymya huuleen ja vinguttaa bussikorttia ainakin kahdessa bussissa ja viela raitiovaunussa. Aikaiset aamut eivat sovi kaikille, ja meilla on Robertin kanssa vahan eri aikataulut kun muilla, koska han menee vasta iltapaivalla toihin ja tulee myohaan illalla kotiin. Mietein etta pitaisiko alkaa oikeen reippaaksi ja varata tyoaika ja menna sielta suoraan elaintenadoptiohommiin. Tai sitten suuntaan suoraan kotiin ja paivaunille. Sekin sopii oikeen hyvin. En ole viela tassa kuussa kerennyt "toihin", joten pitaisi alkaa varaamaan noita tyovuoroja. Tuo ohjelma mihin kuulun, eli adoptio assistantti, vaatii etta tehdaan 6 tuntia kuussa. Eli joululomalla sain tehtya mun kuusia tuntia yhdessa viikossa ja tein pari ylimaarastakin vuoroa. Project Wildlife, tama minne huomenna menen, vaatii etta tehdaan ainakin yksi kolmen- tai neljantunnin vuoro viikossa, eli kiiretta tulee pitamaan! Mua myos ottaa paasta se etta printterista loppui musta muste, juuri kun printtailin huomiselle tarvittavaa vapaaehtoistyontekijan kasikirjaa. Kerkesin jo koneella tutustua kyseiseen ohjelmaan, mutta mukaani en saa otettua kun vaan sivut 25-33. Eli aika monta sivua jai nyt printtaamatta. "Hienoa." Tahan paalle viela se ettei mun pankkikortti ole tullut viela (tosin se on lahetetty! Sain ihan puhelimeen viestia etta se on nyt matkalla tanne!) eika meilla ole mitaan kunnon ruokaa kotona, mutten voi menna kauppaan kun ei ole mitaan milla maksaa. Mies valittaa etta pitaisi siivota, ja mua vaan ottaa paasta. Kysyin etta enko nyt voisi surra rauhassa tanaan, mutta ilmeisesti se ei ole reilua jos toinen joutuu olemaan toissa. Aha. Eli pitaa pistaa hihat heilumaan. Vituttaa myos se etta nyt taalla on taas oikeasti talvi. Eilen tuli vetta koko illan, ulkona on kylma, ja taalla sisallakin alkaa varpaiden vari vaihtumaan valkoiseksi jos en laita tossuja jalkaan. Onneksi sain uudet tosi lampimat tossut joululahjaksi. Jos jatkan tata tekstia niin tarttuu tama vitutus varmaan muillekkin, joten paastan teidat nauttimaan viikonlopuistanne.