Wednesday, January 1, 2014
Uusi vuosi.
Sehan pyrahti nopeasti.
Ja taas onnistuttiin viettamaan oikeen mukava sellainen.
Mina, mies ja naapuri mentiin kaverin luo, ja siella oli oikeen kunnon tarjoilu. Herkkuja oli niin etta juhlavaki valitteli kotimatkalla sita kun oltiin syoty liikaa. Naapuria oksetti jopa. Sanoisin etta tama on merkki onnistuneesta ruokatarjoilusta. Juhlan emanta yritti viela tyrkyttaa lisaa ruokaa meille ennen kun lahdettiin kotiin.
Mutta olihan siella muutakin kivaa kun pelkkaa ruokaa. Shamppanjaa ja kaljaa, sadetikkuja ja karaokea. Oli oikeen hauskaa viettaa ihan vaan pienella porukalla. Eika naapuritkaan valittaneet vaikka karaokea vedettiin kolmeen asti! Ihan kiva. Ai niin, unohdin mainita kaikista parhaimman jutun: Jello Shots. Monet ovat varmasti nahneet sellaisia elokuvissa tms. No, se on ihan oikea juttu taalla. Niita tehtiin toissapaivana ja eilen saatiin sitten maistella niita. Tehtiin kirsikan makuisia vodka jello shotteja ja persikan makuisia rommi shotteja. Ai etta. Niita oli varmaan joku 30 kappaletta, ja ihan neljastaan kumottiin jokaikinen niista. Luulisi siis etta tanaan olisi ihan jarkyttava olo, mutta tekstin alussa mainittava ruokatarjoilu taisi vahan pelastaa kuitenkin. Paata kuitenkin sarkee vahan ja suuta kuivaa, mutta molemmat ratkaistaan tuolla gallonan vesipullolla joka istuu tassa vieressa!
Meilla viime vuosi alkoi tosi huonosti kun Nixon-rottamme piti lopettaa tammikuun neljas paiva, ja viime vuosi myos loppui ikavasti Ellis-rotan lopettamisella. Mutta siihen valiin mahtui kuitenkin tosi paljon kivaa. Esimerkiksi mun haat! Se oli tietysti vuoden kohokohta. Mun mies ei oo kauhee herkistelija, mutta sina paivana sekin huokaili sita miten ihana paiva oli ollut. Siita tietaa etta on ollut onnistunut paiva. Valmistuin myos nyt kesalla, mutta alkaa kysyko etta mikska ma valmistuin. En yhtaan mikskaan. Mutta joku Language Arts & Communications tutkinto mulla on. Se tarkottaa vaan sita etta luin paljon tiettyyn kategoriaan kuuluvia kursseja. Kuulemma tuollaisella tutkinnolla kuitenkin saa jotain aikaseks, mulla pitaisi olla paremmat mahdollisuudet saada toita sen takia. Sitten kun se aika tulee, siis. Mentiin mun valmistujaisten kunniaks pizzalle, ja sehan kelpas mulle oikeen hyvin. Robert taytti 30 kesalla, joten aika paljon juhlia oli. Kaytiin kahdestaan Las Vegasissa juhlistmassa, ja juhlan kunniaksi otettiin vahan parempi hotellihuone. Eli sellanen missa oli poreallas huoneessa. Siella tuli vietettya paljon aikaa kaljan ja saippuakuplien kera. Vuoden toinen puoli oli erittain kurja kuitenkin. Koulussa meni TODELLA huonosti, ja opintotuki jai saamatta ja meilla oli aika koyhaa. Onneksi kuitenkin mulla on sellaiset ihanat isovanhemmat ketka auttoivat kaikista koyhimman hetken yli. En tieda miten olisin jaksanut ilman isovanhempien avustusta. Alkoi jo vahan masentamaan se tilanne. Vaikka tama vuosi alkaa aika samanlaisissa merkeissa, olen kuitenkin hyvin toiveikas tasta vuodesta. Sehan on kuitenkin vasta alkanut, ja elamahan on vahan sita mita siita tekee, niin nyt voi taas alottaa alusta ja koittaa menna eteenpain vahan paremmalla asenteella. Katsotaan jos onnistuu. Tiedan kuitenkin etta kohta meidan on sanottava hyvastit Wilhelmina-rotalle, ja ajatus siita ahdistaa ja itkettaa, mutta sehan ei katso aikaa. Kun on mentava niin on mentava. Onneksi meidan pojat on kaikki viela sen verran nuoria etta tata asiaa niiden kannalta mietitaan vasta tahan aikaan ens vuonna!
Hyvaa uutta vuotta teille!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment