Kuollutta ja morbiidia.

Eilen haudattiin Porter. Robertin isa oli haravoinnut takapihalla ja samalla haravoinnut Ellisin haudan auki ja Hermankin oli noussut sielta haudastaan. Meilla on neljaa rottaa haudattuna Robertin vanhempien takapihalla; Herman, Smitty, Ellis ja nyt myos Porter. Mutta vaikka tuo kuulostaakin aika pahalta, niin ei se sita ollut. Ellis oli viela laatikossaan, ja laatikko hyvassa kunnossa. Herman on ollut haudattuna viime huhtikuusta asti, joten hanen laatikko oli kokonaan maatunut, mutta han oli viela kaaritty peittoonsa johon hanet haudattiin. Smittyn hautaa ei onneksi hairitty. Robertin isa auttoi meita kaivamaan syvemman haudan, ja Porterille haudan. Ellisin ja Porterin laatikot mahtui natisti samaan hautaan, ja Herman peittoon kaarittyna haudattiin takaisin vanhalle paikalleen, tosin ilman laatikkoa. Robert ei olisi halunnut nayttaa mulle etta milta Herman naytti, mutta katsoinpa kuitenkin, kun halusin tietaa kumpi rotta oli kyseessa (Herman ja Smitty kuolivat kevaalla). Oli jotenkin mielenkiintoista nahda etta mita ruumiille tapahtuu kun ne on ollut haudassa melkeen vuoden. Hermanista oli jaljella oikeastaan vaan kuori. Turkki, hanta ja jalat. Onneksi Herman on nyt kuitenkin taas peitoissaan, tuttujen rottien vieressa. Ellis oli kuulemma vahan kamalampaa katsottavaa, koska han on ollut kuollut vasta kuukauden. En uskaltanut katsoa, silla haluan muistaa hanet sellaisena kun han oli. Tai siis haluanhan ma Hermaninkin muistaa sillatavalla, ja muistankin, tuosta eilisesta huolimatta. Ellis kuitenkin oli kuulemma viela ihan rotan nakoinen, mutta etta sen nakoinen etta multa ois saattanut tulla itku jos olisin katsonut hanen laatikkoon. Nyt on kuitenkin porukka maan alla rauhassa. Juteltiin eilen ja toissapaivana Porterista tosi paljon. Helpottaa ehka vahan tieto siita etta tarjottiin Porterille hyva loppuelama, sellaisen minka han ansaitsi, ja tiedan etta Porter oli hyvinkin onnellinen taalla meidan luona. Ikava on kuitenkin. Kaytiin piristamassa itseamme hyvilla hampurilaisilla ja oluella. Soin vege hampurilaisen jossa oli chipotle-kastiketta, avocadoa, pepper jack-juustoa, ja jalapenoja. Oli herkullista! Kuvittelin etta suu palaisi sisaan mennessa, mutta niin ei kaynnyt. Ikava kylla, jossain toisessa paassa paloi ulos mennessa.... No, minkas teet! Sanotaan etta oli kylla sen arvoista. Syotiin valkosipuliranskalaiset myos, ja tassa paikassa ei kylla tingita valkosipulista. Varmaan 3 kyntta oltiin laitettu niihin ranskalaisiin. Suussa maistuu viela tanaankin valkosipuli. Mun pitais varmaan alkaa pesemaan pyykkia. Meilla on maailman surkeimmat lakanat sangyssa just nyt, koska ne liukuu pois jos vahaankaan liikut yolla. Sitapaitsi ne on sellaset satiiniset, joten ne on aika kylmat talleen talvella. Onneks taa meidan asunto ei ole ollut kauheen kylma tana talvena (kun ei taa ilmakaan ole ollut kauheen kylma!) Naa Amerikkalaiset lakanat jotenkin arsyttaa mua. Pitaneet kertoa niista joskus. Menenpas tasta tylsistyttamasta teita! Morrrrjens!