Huomenna on jo vierahtanyt viikko siita etta Cornelia piti lopettaa. Jos kyseessa olisi ollut ihan normaali haapaiva, tai edes tavallinen keskiviikko niin tuntuisi viime viikon keskiviikko kaukaiselta. Nyt mietin etta ihan eilenhan ma viela pusuttelin pienta ruttuista paata. Se on tuo suru ihan ihmeellinen juttu. Yleensa kirjotan jonnekkin pitkan jutun kuolleesta rotasta, mutta en oo viela saannut itseani niskasta kiinni. Ei oo tuntunu ihan oikeelta hetkelta viela, ja pelkaan etta unohdan tarkeita juttuja ja muistot karkaa jonnekkin. Tiedan etta olo helpottaa jos kirjotan asiasta, jos kertaan Cornelian koko elaman. Closure, ja silleen. Tanaan olin ajatellut mahdollisesti kirjottaa asiasta, mutta mun pitais kohta paastaa rotat leikkimaan ja en tieda viitsinko sitten kun ne on tassa kirjotella asiasta. Huomenna on siis kulunut jo viikko. Huomenna on pakko. Perjantaina haudataan.
Taalla on ollut 20-30 astetta lamminta pari viimesta paivaa. Ulkoiltiin (eli kaljoteltiin) eilen Robertin kanssa kun silla oli vapaapaiva. Kotona sit Robertin loppuilta meni nukkuessa ja mina taas olin surullinen ja menin sankyyn Fantastic Mr. Fox leffan kanssa, vaikka siita ei oo kovinkaan kauan sitten kun oon sen taas viimeks kattonu. Piti vaan saada jotain kateltavaa mista tulee hyva olo. Nukuinpa vahan huonosti ja nain oikean tuntoista unta missa Rae oli karannu hakistaan meidan sankyyn ja menin laittamaan sen takaisin hakkiin. Nain on siis kaynnyt ennen, mutta onneksi tama oli vain uni! Herasin kahdeksalta ja oon pessyt tassa pyykkia kun on kivat ilmat ja voi kuivatella niita pihalla! Jee. Robert osti 2 rullaa kolikoita eilen etta nyt kelpaa pyykata :P
Eilen sheivailin kainaloita pitkasta aikaa, ja niissa oli sen verran tyota etta Robert otti tehtavakseen auttaa asiassa :P Onhan se ihan kiva etta on sellanen avulias mies keta ei karvaset tyot hairitse :D Eli siis aikuinen mies, eika mikaan ruikuttava pikkupoika kenen pili kutistuu jos naisella on vaha karvaa. Nain toisinsanoen. Onhan se ihan kiva heilutella paljaita kainaloita auringossa.
Vasyttaa ihan hirveasti ja tuntuu etta kaikki ajatukset on jonkun pilvipeitteen takana. En oo kylla syonnyt viela etta johtuukohan siita. Ja ehka siita etta on kokonainen viikko ollu sellasta kaljameininkia ja itkemista jne. Pitaa varmaan vahan ladata akkua ja levata kunnolla ja rentoutua. Mutta kivat saat houkuttelee terasseille ja tietty surulliseen oloon on kaipaillut jotain kivaa tekemista, unohdusta, ynna muuta sellasta. Noh, sellasta se on.
Nyt vahan Coconut Recordsia, koska oon ilmeisesti muuttumassa indiepalleroks. No ei vaan. Mutta Jason Schwartzmanilta sujuu nama musiikkihommatkin. Jason Schwartzman forever.
No comments:
Post a Comment