Monday, December 31, 2018

New years eve was boring as heaven, I watched flies fuck on channel eleven.

Jaahas. Se oli sitte uusi vuosi. Tai aatto. Mehan ollaan taalla menneisyydessa nii kello on vasta 9.30 aamulla, joulukuun 31 paiva. Tosin eihan se viela oo siella Suomessakaan vaihtunu.


Nyt on kylla ollu yllattavan hyva vuosi, vaikka se alkoki tosi huonosti. CSN, eli se entity mika makso opintotukeni haasto oikeuteen maksattomien velkojen takia, mutta ei menty ihan saliin asti kuitenkaan, ja jollain tapaa pystyin alkaa maksalemaan niita takas. Oli ihan hirveen stressaavaa, mutta oli hyvat taustajoukot. Ens vuonna tosin hankin lakiapua tahan liittyen, etta voidaan neuvotella uusiks. Minahan en ole qualified sellasta tekemaan, ja sen takia nyt on nii paska maksusuunnitelma. Siis ihan naurettava se suunnitelma.


Tammikuun 26 paiva menetin tyoni. Oli tosi masentavaa olla toissa Handmade Marketissa sen jalkeen ku edellinen omistaja, kenesta oli kahen vuoden aikana tullu kaveri, jatti nuo hommat ja anto liikkeen toiselle tyypille. Sen mieski pisti viereisen liikkeensa kiinni. Naapurista lahti kaks kivaa tyyppia kenen kans juttelin aina. Kaikki vaan lahti. Enaa olin mina, ja se kaakka kuka omisti nyt Handmade Marketin. Mutta olin vihdoin saamassa lisaa vuoroja, joten en valittanu (keta tassa nyt yritan huijata, ihan satavarmasti valitin!) Tunnit siella alko tuntua pitkilta. Kolme viikkoa kerkesin olla siella uuden omistajan alaisena, ja joka viikolla vuorot muuttu kunnes viimesella viikolla oli huolestuttavan paljo vapaapaivia. Aloin tuntea oloni huijatuks. Se vaan sano etta nyt on nain, ettei oikeen oo varaa maksaa, mutta sano mita sanot presidentista koska tana vuonna ihmiset alkaa kuluttamaan rahaa taas koska porssi ja blablablabla. Nain se sano. Ja pyysi avaimet takas, vaikka se sano etta parin viikon tai kuukauden paasta voin tulla takas.


Vaikkei se tyo enaa kivaa ollukkaan, nii se oli silti tyo ja muita vaihtoehtoja ei oikeen ollu. Kaverin vinkkas nykyisesta tyopaikasta ja menin ihan paikanpaalle utelemaan tyomahdollisuuksista. Eika menny kauaa ku tuli puhelu. Alotin helmikuun ensimmainen paiva ja olin aluks vaan 9 tuntia viikossa toissa. Se ei haitannu kauheesti, koska saastin rahaa kavelemalla toihin ku omilla huudeilla on tuo paikka, ja se makso paremmin palkkaa ku edellinen tyo, joten siina saatto jopa tienata paremmin vaikka vuoroja oli vahemman. Aloin myos tekemaan maanantaisin pomolle toimistohommia josta se makso ihan hyvin ja valilla se otti mukaan tekemaan myos niita elainhoitokeikkoja sunnuntai ja maanantai aamusin. Maaliskuun 21 paiva silloinen tyokaveri, kuka teki ne tavalliset vuorot, lahti kavelemaan. Ensin aattelin etta se oli lapsellinen 22-vuotias kuka oli hieman yliherkka, mutta nyt kun tuolla oon ollu melkeen vuoden niin en kylla yhtaan ihmettele etta lahti meneen! Tai siis herkka se oli, todellaki, mutta ymmarran hyvin miks joku herkka haluais pois tuolta ku vahemman herkkaaki vituttaa. Sina paivana alotin ns. oikeat tyot tuolla. Ja siella ollaan vielaki. Mut siis ihan kiva silleen kuitenki, koska kylla sita jotain toita pitaa olla. Mun toive ens vuodelle on etta hankin ihan oikeasti jonkun toisen tyon koska en kesta olla tuolla enaa. Sitapaitsi vituttaa ku vapaapaivina lahetellaan tyoaiheisia viesteja siita mita pitaa teha ku tullaan takas toihin.Aina kohdellaan silleen ku en tietais mita mun tyotehtaviin kuuluu.


Helmikuun lopussa palkattiin asianajaja hoitamaan green card asioita ja maaliskuussa lahti paperit menemaan. Johan alko elama hymyilemaan toitten ja tuon asian takia! Huhtikuussa jo oli biometrics, eli asia meni eteenpain.


Huhtikuun 27 paiva Maeve piti lopettaa. Silla oli sydanvika. Oli todella rankkaa. Maeve oli ihana rotta. Viikko myohemmin, niiden 2 vuotis synttaripaivan jalkeen, Mollyki oli lopetettava. Silla oli kasvain aivolisakkeessa. Mollyki oli ihana. Ne oli ollu meilla ihan pienesta asti, ja siina on aina jotain erityista kun on saannu kasvattaa rotat pennusta asti. Niista tulee just SUN rottia. Ne on heti pienesta asti tottunu talon tavoille. Ei siis siina etteiko muut rotat totu, ne oppii rutiinit ja sellaset tosi nopeaa. Mutta onhan se aika spesiaalia tietaa etta just mina kasvatin nuo kaks :D Ne oli kiltteja ja sosiaalisia (Maeve vahemman, mutta ei se mikaan pelokaskaan ollu) ja natteja tyttoja <3 Meilla puhutaan Mollysta ja Maevesta vielaki.


Elama ilman rottia alko kayda masentavaks, vaikka muuten meniki ihan kivasti, joten Robert teki pienen reissun Wee Companionsiin ja tuli toitten jalkeen kotiin kahden rottaherrasmiehen kanssa; Binglsey & Buford saapuivat kotiin! Ja niihinhan tuli ihastuttua heti!


Kesalla nyt ei muistaakseni tapahtunu oikeen mitaan erikoista. Niinku nain muuten ei tapahtunu kauheesti mitaan koko vuonna. Ei ollu oikeen mitaan keikkoja tms. Leffassahan tuli kaytya nyt jonku verran. Mut ei mitaan spesiaalia kuitenkaan. Ei mitaan reissuja tai sellasta. Ensimmainen osa vuodesta nyt kuitenki meni kokonaan silleen penkin alla ku ei ollu henkkareitakaan nii ei pystyny meneen mihinkaan. Kaytiin Safari Parkissa Escondidossa, mut seki tais olla elokuussa. Escossa oli 102 astetta lamminta, eli 38 celcius astetta. (Tassa kohden haluan nyt sanoa tallasen asiaan kuulumattoman jutun, etta jotku vitun pojan klopit tossa ulkona paukuttelee ja meinaan tasan olla sellanen vittumainen vanha akka joka soittaa poliisit jos ei tuo paukuttelu lopu. KUKA SAATANA PAUKUTTELEE KYMMENELTA AAMULLA?!)


Ai nii joo, olihan sitte synttarit myos helmikuussa, sori tallanen hyppy. 31 vuotta tuli tayteen. Aika merkitykseton numero. Mut oli kivat pippalot. Sillon se Handmade Marketin uus omistaja otti yhteytta ja kyseli kiinnostaisko viela tyot. Sillon oisin voinnu olla molemmissa paikoissa toissa, mutta ei se sit ikina ottanukkaan muhun yhteytta meian juttelun jalkeen. Ei se mitaan. Mut ois kiva ku vois olla toissa jossain missa ei vituta tai masenna.


No nii, takas kesaan! Robertilla oli heinakuussa synttarit. Tais joku leffa tulla sillon, ku muistaakseni molempien synttariviikonloppuna oli joku Marvel leffa teatterissa. Robertista tuli 35 vuotias, keskiikainen mies.


Elokuussa Bingsley ja Buford taytti 1. Juhlittiin mun isan syntymapaivana koska ei tiedeta niitten tarkkaa syntymapaivaa ja valittiin paiva jonka muistettais helposti. Isa taytti 60 jopa! Elokuussa green card hakemus eteni. Siina kerkes valilla unohtaa etta se hakemus oli lahetetty. Sain tyolupani elokuun lopussa, ja pian sen jalkeen seuras sosiaaliturvatunnus. Ainaki nain muistan asian, kun se nyt yhtakkia alko rullaamaan taas. Tuli myos kutsu haastatteluun.


Syyskuussa Robertilla oli leikkaus. Silla oli hyvalaatunen ihosyopa poskessa, ja se leikattiin pois. Oli helppo ja nopea proseduuri, joka lahti hyvin paranemaan. Harmittaa ettei sen pulisonki oikeen kasva hyvin enaa silla puolella, mutta se on pienta kun ajattelee etta siina poskessa kokotti syopa pari vuotta. Onneks ei ollu levinny tai mitaan muuta ja loppujen lopuks se laakari oli ottanu pelkan naytteen mukana jo aika paljo sita syopaa pois siita, eli ei ollu hirveesti kaivettavaa.


Viikko Robertin leikkauksen jalkeen oli meian haastattelun aika. Se meni hyvin. Sanottiin siina heti paatteeks etta ei pitais olla mitaan ongelmia, han nayttaa vihreaa valoa. Samana viikkona tuli jo lappu etta kortti on myonnetty.


Niin alko lokakuu; kortti tuli viikko haastattelun jalkeen. Paasi taas baareihin ja kaikkee! Mut ei olla silti kayty millaan keikoilla, ku syksy ja talvi on vaha huonoja aikoja keikkailuun. Ei tuu kauheesti mitaan hyvia bandeja. Buford kuoli yllattaen lokakuussa. Toita oli vaha huonosti ku pomo sairasteli. Aloin vakavasti miettia etta onko mitaan jarkea olla tyopaikassa joka menee tosta noin vaan kiinni vaan koska yks tyyppi on sairas. Oli myos vaantamista siita etta tarvein helmikuussa 2019 pari paivaa vapaata paastakseni kaverin haihin. Sain alustavasti yhen paivan vapaaks, ja pomo alko kovasti suunnittelemaan miten sen vapaan ajan parhaiten kuluttaisin.


Marraskuussa meni pulju muutamaks paivaks kiinni koska Thanksgiving ja tein monta elainhoitokeikkaa sen tilalta. Vahemman toita, kivempia toita ja saman verran palkkaa, jos ei enemmanki! Ei paskemmin. Marraskuussa muuti Taco- ja Olive-rotat meille! Ne on Bingsleya kaks kuukautta vanhempia, mutta nayttavat paljo nuoremmilta :D


Ja sit oliki joulukuu. Ja tassa sita ollaan. Aika silleen tylsa ja tasanen vuosi jos oikeen asiaa alkaa ajattelemaan :D Mutta se on oikeesti ollu kylla ihanaa vaihtelua viime vuotisen paskan jalkeen. Tasanen on omasta mielestani positiivinen asia. Ja kaikenhan kruunas kuitenki se green card, etta oli kuitenki jotain mahtavaa.


Ens vuodelle toivon uutta tyopaikkaa. En oo uskaltanu aktiivisesti hakea mihinkaan. Oon jotain katellu netista valilla. Muutama kaveri vinkannu toista, mutta en halua mihinkaan mista ei saa kunnolla vuoroja, koska en halua joutua tekemaan kahta tyota. Musta kenenkaan ei pitais tarvia teha yhta tyota enempaa. Haluaisin ens vuonna myos hankkia ajokortin! Se vois auttaakki noissa toidenhakuhommissa, mutta yritan nyt ensin kuitenki hakea sita tyota koska en jaksa olla tuolla ku mulla ei oo tuolla mitaan lomapaivia tms. Oli nii saatanan vaikeeta saada ne kaks paivaa helmikuulle, ja sit sanottiin et mut tiedoks vaan nii taa ei tuu sit toistumaan tulevaisuudessa. Joo, ei nii ku en tuu tarviin sulta mitaan vapaapaivia ku lahen meneen. Toivottavasti :s Sit me paatettiin Robertin kans etta maaliskuun 18 paiva ens vuonna alkaa tupakoinnin lopettamis projekti. Se piti olla maaliskuun 18 paiva specifically koska ennen sita on kaikennakosta millon ihan varmasti on vaikea olla polttamatta. Saadaan ne asiat ensin pois alta nii sit voi keskittya :D Koitetaan olla vaha terveellisempia ja silleen. En nyt meinaa mitaan lenkkeilya ja salaattia, mutta etta ei rookailla koko vuotta ja vois sita kaljotteluaki vahentaa ja vaha kattoo et miten kohtelee kroppaansa. Ahdistaa aina se etta rookailen ja syon pillereita. Pelottaa ajatus jostain varhaisesta sydarista tms. Robertinkaan sisukset ei voi olla kovin terveen nakoset tassa vaiheessa. Silla nyt kuitenki oli se syopaki ja astmaki on nii kannattais vaha kattoo oman kaytoksen peraan. Siihen pyritaan.


Ens vuonna meinattiin et mentais ehka Suomeen jouluks, mutta Robertia ei huvita yhtaan menna talvella. Meinattiin et jos lennatettais mun vanhemmat tanne jouluks. Onhan niitten tavattava Robertin perhe jossain vaiheessa. Siina vaiheessa ollaan oltu yhessa melkeen 12 vuotta. Vois olla kivaa vaihtelua niillekki. Juteltiin tasta mutta se on sellanen kaytannon kysymys, joten aika nayttaa etta miten tama asia jarjestyy. Jos ei sinne asti reissata, niin ois kiva teha vaikka joku kotimaanmatka. Havaijihan on aina kiva ;D Koloraadoonki pitais kereta joskus. Vegasiin paasee nyt helmikuussa kuitenki ja aateltiin et joku maanantai menis Disneylandiin.


Keikkoja on jo pistetty kalenteriin kaks; Sloppy Seconds tulee toukokuussa ja elokuussa on se Weird Al simfoniaorkesterin kans. Sellasta.


Tahan paattyy tama erityisen tylsa vuosikatsaus. Mun mahasta vaantaa aina valilla. En tiia mika vaivaa, mut oli tallanen olo toissa iltana. Vaansi tosta ylavastsasta. Sit se meni ohi. Nyt alko vaantaan keskella yota ja ku herasin aamulla, oli vatsalihakset kipeet, ku oisin tehny vatsaliikkeita koko yon :s Valilla vaantaa ihan vitusti, mutta nyt ei onneks. Toivottavasti menee ohi etta viittii tsembaloida illalla. Kuulemma oon menossa varjayttamaan tukkani, mutta yllariiii, ei taas kuulu kampaajasta yhtaan mitaan. Vaikka eilen oli viela et joo joo, varjataan huomenna. Kysyin et mihin aikaan. Se naki sen viestin. Ei vastannu. Etta taa voi menna ihan kumminpain vaan -__-


Hyvia uusia vuosia teille kaikille. Kiitos kun olette taas jaksaneet lukea tata blogia toisen kokonaisen vuoden :D

(Tekstin paattyessa, kello on jo 10.25 aamulla.)

1 comment: