Wednesday, July 23, 2014
Uudet tuulet puhaltaa.
Viikon, tai kahden jopa, verran kerkesin nauttia siita ettei kurkku ollut enaa kipea. No, herasin nyt viime yona siihen etta kurkussa tuntui kurjalta taas. Tosin tama tuskin liittyy mitenkaan tuohon edelliseen kurkkukipuun. Robert ehdotti etta jos se johtuisi siita etta on kurkku kuiva. Ja olihan se aika kuivanoloinen, toivotaan etta auttaa kun litkin litroittain vetta! Onhan mulla hyviakin uutisia! Nimittain sain sen laakarintarkastus ajan! Tai oikeastaan, mun ei tarvitse tehda itse tarkastusta uudestaan, laakari vain tayttaa ne paperit uusiksi ja ei tarvi maksaa 150 dollaria. Laakari veloittaa vain 75 dollaria talla kertaa. "Vain", onhan se aika paljon paperien tayttamisesta. Eika mun tarvitse tehda varicellakoetta uudestaan, mutta syfiliskoe pitaa tehda taas. Mutta onneksi meidan lahella on nyt labra, niin ei tarvi odottaa etta Robertilla olisi vapaapaiva, ja voin kayda itse hoitamassa labrakokeen joko pyoralla huristellen tai bussilla! Eteenpain mennaan. Toivottavasti mun vanhemmat lukee taman ja nyt nakee tuon niin voivat sitten olla kyselematta etta joko olen hoitanut sen laakarilla kaynnin ;D Veisin muuten paperit tanaan, mutta olen suunnitellut paivani aika tarkasti, etta mulla olisi kaikki paivan hommat tehty valmiiksi kun Robert tulee kotiin. Ja huomenna olin ajatellut ehka menna Project Wildlifelle, jos siella viela tarvitaan apua huomenna, joten sanoin sairaanhoitajalle tulevani joko huomenna tai perjantaina. Toisaalta, ehka pitaisi jattaa nuo vapaaehtoishommat toissijalle, silla nama green card-jutut pitaisi tietenkin hoitaa ensin. Etta ehkapa olisi viisainta kayda labrassa huomenna, laakarilla papereitten kanssa perjantaina ja sitten tehda "toita" viikonloppuna. Katsotaan nyt miten kay! Mutta nyt on kuitenkin se homma hallussa, ettei tarvi murehtia sita. Aika surkeasti olen tata blogia paivitellyt viime aikoina, tuntuu etta on ollut kaikenlaisia kiireita, vaikkei valttamatta olekkaan ollut. Tykkaan Robertin nykyisesta aikataulusta, silla herataan molemmat yhdessa aamulla, ja kaydaan suihkussa ja koska olen sitten jo pukeissa, niin en lorvi koko paivaa pyjamassa miettien etta millonkahan jaksan kayda suihkussa. Heti kun Robert on lahtenyt toihin mietin etta mita tanaan tekisin ja missa jarjestyksessa kannattaa asiat hoitaa. Tanaan olenkin kaynnyt hieman asioilla. Kavin lahettamassa paketin Suomeen isalleni ja kaverille Suomeen hihamerkin. Kavin myos hakemassa itselleni lounasta yhdesta kivasta leipapaikasta, jonne ajattelin vieda Tytin kun han tulee TASAN KUUKAUDEN PAASTA KAYMAAN! :D Paivisin olen siivoillut, tehnyt laksyja (ja mulla loppui mun toinen nettikurssi viime viikolla, jessss!) ja leikkinyt rottien kanssa. On kiva nyt kun Robert menee aikasemmin toihin niin paasen asioillekkin aikasemmin aamupaivalla, niin jaa sitten loput iltapaivasta rotille ja muille hommille. On monta asiaa mitka haluan hoitaa ennen kun Tytti tulee tanne, niinkun suursiivous, Samin leikkaus ja nama paperihommat. Siina on aika monta asiaa, mutten tunne stressia ollenkaan. En tieda mita tapahtui sille Jennylle joka koko ajan stressasi, istui keittion lattialla itkemassa kun koko ajan oli joku huonosti, joka nukkui pitkaan ja ei saannut mitaan aikaiseksi. Ehka se on tama uusi rytmi joka vahan helpottaa, koska olen huomannut olevani paljon enemman motivoitunut kun heraan aikaisemmin, vaikken nyt valttamatta olekkaan mitaan aamuihmisia. Sitapaitsi me nukutaan joka yo tarpeeksi, eika Robertkaan ole valittanut toihin menemisesta hetkeen vaikka han onkin tehnyt 8 ylimaaraista tuntia joka viikko! Esimiehena olo on ollut yllattavan rentoa hanelle. Tuntuu myos silta etta ollaan kaljoteltu vahemman, vaikka meilla on nykyaan enemman aikaa sellaiseen. Ehka se on siksi kun ennen ei ollut mitaan tekemista kun Robert paasi niin myohaan toista, niin ainoastaan baarit olivat auki. Nyt ollaan aika usein kotona ja katsotaan tv:ta tai ollaan vaan. Tosin nyt viime viikko meni kylla aikalailla kaljotellessa...tai viikonloppu ainakin. Mutta eikohan se stressi ala kohta. Mun pitaisi rekisteroitya kursseille taman kuun 30:s paiva ja siina samalla sitten maksaa ensimmainen osamaksu niista kursseista ja sellaiseenhan mulla ei ole varaa talla hetkella. Mutta eikohan sekin jarjesty jollainlailla. Toivotaan niin. Mitas muuta? Kerroinkin jo viime viikonlopusta, en muista kerroinko etta oltiin myos katsomassa meidan naapurin bandia viime tiistaina. Olivat muuten torkean hyvia! Toivottavasti soittavat kohta taas niin paastaan katsomaan. Bandin laulaja, tyyppi kuka on musta vahan rasittava, ja oon aina kuvitellut ettei sekaan kauheasti valita musta, oli oikeasti ihan kiva ja jutteli vahasen ja antoi kaikkea bandikamaa meille! Saatiin levy, pullonavaajat ja sellaiset koozie't mitka laitetaan kaljatolkin/pullon paalle ettei kalja lampene :D Niin ja pinssit tietty. Ehkei se olekkaan niin kauhea tyyppi? Olen nopea tuomitsemaan viban perusteella; jos saan huonot vibat jostain tyypista, on han todennakoisesti huono tyyppi, mutta olen AINA avoin muuttamaan mieleni, ja mielellani muutankin mieleni jos siihen on aihetta. Voihan olla etta huonot vibat tulee siita etta tyypilla sattuu olemaan huono paiva juuri meidan tapaamisen hetkella, mutta etta normaalisti tyyppi on todella reilu ja kiva. Niin ja sitten oli sita etta kaytiin Robertin kanssa ulkona tassa pari iltaa perakkain. Mutta ei kait sitten muuta, mitaan sen erikoisempaa. Heinakuu alkaa jo olla lopuillaan, ja voin kerrankin sanoa etta olen ottanut rennosti ja tuntenut oloni hyvaksi kesalla. Ihanaa.
Labels:
keikka,
koti,
terveys,
vihreekortti
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment