Memorial Day.

Heipa hei. Olisin oikeasti nyt Las Vegasissa, varmaan iltapaivakannissa jossain kasinossa pummaamassa tupakkaa Robertilta samalla kun han pelaa jotain hedelmapelia, jos olisi kaikki mennyt suunnitelmien mukaan. Mutta koska meilla on aika huonosti rahaa, ja Robertin on vaikea saada pyhaviikonloppu vapaaksi (tanaan on Memorial Day, ja monilla on ollut neljan paivan viikonloppu. Posti ei tule tanaan ja monet pienemmat bisnekset ovat kiinni, kuten myos elainlaakarit jotka eivat ole ensiapuja) niin ei menty. Mutta toisaalta ihan hyva, koska on nuo Thomasin vatsavaivat vahan painaneet ja mun koulun viimeinen koeviikko on paljon myohempaan tana vuonna kun normaalisti. Normaalisti Punk Rock Bowling sattuu silleen kivasti viimeiselle kouluviikolle, niin etta paasee juhlistamaan sita. Mutta nyt se sattui niin etta ma en olisi millaan edes kerennyt takaisin huomiseksi. Mun pitaa huomenna palauttaa viimeinen essee mun uskonnonkurssille, ja jos oltaisiin menty sunnuntaiksi festareille, niin ei oltaisi varmaan tultu kun vasta keskiviikkona takaisin. Sitapaitsi, ei viitsi vaivata rottavahtia montaa kertaa lyhyessa ajassa. Olisi pitanyt hommata joku vahtimaan "lapsia" sille ajalle, ja sitten viela ens kuussa kun on se lomamatka. Keskiviikkona ajateltiin hoidella vahan asioita. Robertin taytyy kayda verovirastossa, mun taytyy hoitaa yksi geologian kurssin tehtava, ja ajattelin etta se olisi hyva paiva kayda varaamassa aika sinne mulkkulaakarille. Siis, se laakari ei katsele mitaan mulkkuja, vaan on itse yks mulkvisti. Mutta koska se on tassa lahella ja oon niin saamaton niin en viitsi lahtea kotia kauemmas. Sitapaitsi se aika pitaa varata paikanpaalla, ja ajattele jos muuallakin tarvii? En viitsi lahtea bussilla jonnekkin kauas pelkan ajanvarauksen takia ja sitten takasin kotiin. Kauheeta ajan- ja rahanhukkaa. Joten parempi kruisailla pyoralla paikan paalle ja noyrasti selittaa tilanne. Toivottavasti saan sen sellaiselle paivalla etta Robertkin voi tulla mukaan. Mulla on koko ajan ollut sellanen fiilis etta taa laakari ois ehka vahan mukavempi jos mulla on aviomies mukana...Saa nahda. Vittumaistahan se on. Robertin vakuutuksen pitaisi muuten korvata koko Robertin dermatologilla kaynti! Sen pitaisi siis olla kokonaan ilmainen visiitti. Ei olla vaan viela keretty jarjestaa asiaa. Thomas paasee huomenna elainlaakariin. Mennaan sille ei-niin-hyvalle, mutta kait se taytyy joskus antaa niillekkin toinen mahdollisuus. Thomasilla on kuitenkin nyt PALJON parempi olo! Torstaina han siis papanoi muutaman pienen kuivan, ja sitten perjantaina ei tapahtunut mitaan. Mutta lauantaina alkoi taas normaali toiminta, eika se ole sen jalkeen loppunut. Tai siis, etta ihan normaalia toimintaa olen seurannut. Ettei nyt mitaan ikuisuuspaskomista kuitenkaan. Mahakaan ei tunnu yhta turvonneelta enaa. Mutta onhan se kuitenkin hyva katsastaa etta mista moiset vaivat johtuu, ja jos asiaa voi jotenkin estaa/hoitaa tulevaisuudessa. Vaikka rahaa nyt kuluukin tuohon, niin paremmin mielin ajattelen asiaa nyt. Vaikka tietenkin jos kyseessa olisi ollut hengenvaara, niin olisin maksanut heti kaikki ensiapumaksut mukisematta. Toivotaan etta tama elainlaakarilla kaynti vahan valottaa meidan puppen ongelmia (puppe oli meidan perheen koiran lempinimi, mutta meidan Thomasia kutsutaan "puppy" nimella joskus, koska han oli pentu kun me adoptoitiin hanet. Siita vaannan joskus Suomeksi puppen :D) Mitas muuta? Niin, no lahinna naita tarkeita asioita tassa on tullut pohdiskeltua. Raha asiathan aina painaa tahan aikaan vuodesta. Mietin joskus etta jotkut varmaan haluaisivat sanoa mulle etta "no jos et kaljottelisi niin usein niin olisi sullakin sita rahaa." Ja joskus mietin etta niin, ehkapa kannattaisi rajoittaa. Mutta sitten katson tiliani ja huomaan etta loppujenlopuksi tulee aika vahan kulutettua siihen kaljotteluun. Eniten mulla menee rahaa sellaisiin turhuuksiin kun limsaan koulussa, tai pieniin lounaisiin joita yritan pikaisesti syoda 15 minuutin valitunnilla. Pienet lounaat ovat yleensa joku hummuskuppi suolatikkuineen, juustotanko tai perunasalaatti. Tuollaiseen pieneen purtavaan kulutan ihan liikaa rahaa. Tottakai ihmisetn pitaa syoda kun on nalka, mutta jos vaan ottaisin vesipullon mukaan kouluun niin selviaisin ihan helposti neljan tunnin koulupaivan ilman etta tarvii napostella ja juoda limsaa. Niin no, kuuden tunnin paiva jos lasketaan tunnin bussimatka sinne, ja sitten toinen tunti kotimatkaan. Mutta kuitenkin. Niinpa niin. Turhista ostoksista tulikin mieleen; mun tekee mieli jatskia! Ja olen lahdossa kioskille tassa hetkenpaasta hakemaan vessapaperia. Ei varmaan pitaisi ostaa jatskia, mutta nyt on taas kesa ulkona! Meilla taitaa nyt olla samat asteet kun siella Suomessa, tosin meilla on paljon kuivempi ilmasto kun teilla siella, vaikka merenrannassa ollaankin. Samanlainen ilmasto kun valimeren mailla. Mutta joo. Tulin tanne kertomaan teille etta vaikka vahan rankkaa onkin, niin yritetaan pitaa paat pystyssa. Eilen oli jotenkin ihanan rentouttavaa, kaytiin terassilla ja pelaamassa ja sitten tultiin kotiin syomaan ja katsomaan tv:ta, ja oltiin molemmat tosi rentoutuneita ja puhuttiin tasta stressista. Robert sanoi etta jos ei jotain asiaa voi hoitaa sinapaivana, ei kannata miettia sita. Esim. eilen ei oltaisi voitu hoitaa monia meidan asioista koska on Memorial Day viikonloppu, ja sitapaitsi sunnuntai. Etta parempi vaan nauttia auringosta. Nyt menen joko a) paivaunille tai b) lukemaan uskonnonkirjaa. En osaa viela paattaa lahdenko pelaamaan kavereiden kanssa bingoa viidelta. Oon niin huono paattamaan. Uskon kylla etten kerkea. Huoh. Kirjoihin siis. Until next time!