Kirvojen Kesa.

 Iltaa. Kello on 9.21 ja kulutan tassa aikaani paattelemalla etta joo, meen kylla tosi aikasin nukkuun tanaan koska on niin tylsaa ja sitten istunkin tassa. Perus. 

On ollu sellanen kroonisesti tylsa paiva taas. Oikeastaan on jotenki arsyttava kausi paalla, kun tuntuu taas etta joka paiva on kopio edellisesta vaikka tassa viime aikoina on ainaki kerran viikossa ollu joku kiva juttu. Nyt ei oo mitaan suunnitelmia ja heti sellanen olo etta onpa taas kroonisesti tylsaa ja voi voi. Arsyttaa kun ei oo muka mitaan tekemista, vaikka oikeesti on, mutta ei osaa teha mitaan. Iltasinki vasyttaa jo yheksalta ja vois menna nukkumaan. Aamulla on vaikea herata, blaa.

Sain palkankorotuksen! Katoin kylla ensin ettei se ollu mikaan palkankorotus, vaan joku kaupungin maaraama juttu missa palkka nousi ku olin lukevinani jotain sellasta jossain organisaationlaajuisessa sahkpostissa mutta ku Robert lahemmin tutki sita kirjetta minka sain niin siina vihjailtiin kylla sellasta etta nimenomaan meidan OSASTOLLE oli korotettu palkkaa koska meidan tyo on niin rankkaa etta kylla siita rahaa pitais saada. Tama on mun tahan asti paras palkka mita oon saannu USA:ssa asuessani. Veikkaanpa etta mun Ruotsin palkka kuitenki viela on se kaikista paras mita on ikina ollu. VARSINKIN sillon ku olin toissa puoli kolmesta iltapaivalla keskiyohon, koska sillon kaikki viiden jalkeen oli ylityorahaa. Sillon oli varaa ravata Amerikan maalla pussailemassa Robertia vahatvalia. Me saatiin viela bonukset siihen paalle, koska toissa on ollu, lievasti sanottuna, kiire. Kaikki muut paitsi ma on myos ylitoissa. Mua vahan havettaa se etten oo kun kerran muut on, ja kylla makin ihan oikeesti mietein et pitaisko menna edes puoleks tunniks lisaa paivassa mutta en tiia onko sille edes tarvetta enaa ku kohta alottaa uudet tyontekijat. Kukaan ei oo siis painostanut, tehnyt mitaan eleita siita ettei oo hyva tiimpleijer jos ei oo ylitoissa tms, mutta siis itteani vaan havettaa se tieto siita etta kaikki muut tekee tyota niska limassa ja mina taalla HETI kellon loytya 5.20 kirjaan itteni ulos puhelimista ja viidessa minuuttissa mun ainoat tyot on ehka joku sahkopostin lahettaminen mita en saannu aikaseks aiemmin ja sit heti prikulleen 5.25 kohti kelloa ja kone sammuu, mina olen lahtenyt kotiin. Eli pois koneelta, koska oon jo kotona. Ei oo nyt niin kauhee tarve ylimaaraselle etta on varaa olla ilman ylitoita, ja koitan muistuttaa etta on ihan ok ottaa rennosti. Mutta kun mina olen vanhempieni lapsi ja ne on sellasia ylityohimohommaajia niin oon sitte varmaan minaki vahasen ja mietin koko ajan et aijai miten siistii ois ku nyt sais hyvat rahat vaikka johonki lomaan. 

Rottien uus juoksupyora naitsee niin helvetisti enka tienny asiasta mitaan ennen ku vasta kahelta viime yona ku herasin kovaan meteliin. Tunnistin silti vingunan joksikin ihan muuksi kun rottien huudoksi, ja Robert oli maininnu aiemmin etta pihalla oli ollu kaks pesukarhua jotka jotain jutteli sille (siis paasteli jotain aania) ja koska meilla oli ikkunat auki, ajattelin et jaa, pesukarhuillako joku hata? Kaks kertaa nousin sangysta kattomaan ikkunoista ulos eika mitaan nakyny. Natina loppu tietysti aina kun nousin, koska Ethelridalla on sellanen tapa esittaa ettei se juokse pyoralla jos meen kattomaan mita se tekee. En siis tajunnu sen olevan se pyora ja hataannyin kun en keksiny mika se inina oikeen on. Lopulta laitoin rohkeasti olohuoneen valon paalle ja siella pyorassa istui iloinen sprinttaaja, Ethelrida ja naytti etta kylla, se on tama pyora mista nama ihanat vinkuvat yoaanet lahtee. 

Kaks paivaa viela ja sitte viikonloppu. Sekin menee tosin yksin, koska Robert on toissa ja nyt ei oo hetkeen mitaan yhteisia vapaapaivia. Kaveri kovasti pyytelee sen luo, mut ku se aina laittaa viestia tosi viime tippaan. Ite kylla menisin oikeen mielellani etta ois jotain tekemista tallekki viikolle mutta aina ei voi voittaa. Vapaapaivat menee varmaan aika samaan malliin ku nyt viimeset muutama viikko; en tee yhtaan mitaan. En saa mistaan sellasta tarvittavaa energiaa tai motivaatiota tekemaan sellasia asioita mita pitais oikeasti teha. Esim. siivoamiseen, paikkojen ja tavaroiden jarjestelemiseen, liikuntaan, jne. Rottien hakin ja pyykit kylla saan pestya mutta siihen se sitten jaapi. Pesin tassa ihan kaikki meian pyykit muuten, etta sentaan johonki hyodylliseen on kulunu energiaa :D

Katottiin Lokin viimenen jakso. Olipa ikavasti tuo loppu laitettu, cliffhangeriin. Blooo. Se hahmo tulee ilmeisesti olemaan mukana toisessa MCU produktiossa myohemmin. Toivottavasti tama ei ole spoileri. Jos on niin pahoittelen. 

Pitaa kylla nyt oikeesti koittaa vahan skarpata kun kerran ymmarran omista aivotoiminnoista asioita vahan paremmin, mutta tuntuu vaan etta naiden neurouutisten jalkeen on vaan nakyny ne asiat entista enemman itelleen ja ne tuntuu jotenki vielakin vaikeimmilta vaikka yleensa se onkin toisinpain. Tuntuu etta vaikka ymmarran miks jotkut asiat tuntuu tietynlaisilta, niin ne on jotenki erityisen vaiketa sen takia kun se ymmartaminen ei tarkota sita etta niille osaa teha mitaan. Tunnen oloni ehka hieman kyvyttomaksi. Sita se varmaan on. 

Tahan loppuun tallanen ei-yhtaan-minkaanlainen-juttu etta Jessicalle vitsailin kirjottavani tarinan nimelta Kirvojen Kesa, jossa ei tapahu yhtaan mitaan jannittavaa muuta ku etta kirvat vaan vaha vaivaa jotain kesamokkeilijoita tms. Sellanen mukavan tylsa tarina. Lapalla meinasin, mutta nyt jotenki tekee mieli ihan oikeesti kirjottaa joku tosi tylsa tarina missa ei tapahu yhtaan mitaan. Vahan joku kirva tulee siina jonku Marjatan pohkeelle arsyttamaan. Jos saan vahan tassa kehua itseani (en saa, jos joku ruotsalainen lukee, ne ei tykkaa jos jollain menee joku asia hyvin) niin oon hyva kuvailemaan tylsyytta. HEHEHE johtuneeko siita etta olen itsekkin kroonisesti tylsistynyt ja OMAA KOKEMUSTA KYLLA ON? Varmaan sita. Tahan on hyva lopettaa ja menna nukkumaan, niin on sitte huomenna parempi mieli (mutta ei varmaan) ja voi alottaa Kirvojen Kesan kirjottamisen.

Ps. lisasin ADHD-hommille tagin nyt. Se on tuo krooninen tylsyys tagi.

Unelmaluukku.

 Mina haluan muuttaa.

En tiia oonko asiasta koskaan taalla puhunu, mutta muuttoa oon paassani tehny jo pidemman aikaa. Me ollaan Robertin kans asuttu tassa kampassa vuodesta 2010! Se on aika pitka aika, varsinki meidan ikasille, kun ajattelee miten monet kerrat kaikki meian kaverit on siina ajassa kerenny muuttaa. Itseasiassa kaikki kaverit on siina ajassa muuttanu. Eika pelkastaan meian kaverit taalla, mutta mun kaikki Suomen kaveritki on muuttanu vahintaan kerran tai kaks siina ajassa. Siskoni on kaynny lapi ainakin 5 kamppaa siina valissa (saat tosin korjata, jos niita on enemman/vahemman, itse ainaki laskin 5 :D)

Taa meidan koko rakennus on termiittien syoma. En tiia miksei kukaan oo koskaan ilmottanu asiasta kenellekkaan (hyva kysymys itelleni myos, etta miksen ite oo se kuka asiasta ilmottaa. Kaitpa se on se ku sit pitais lahtee jonnekki pakoon silla valin ku ne kaasuttaa talon tyhjilleen) mutta meilla esim. takaovesta meni mulla jalka kerran koska se on niin ontto. Naapuri valitteli kans sita etta sen kamppa on ku reikajuustoa. Meilla makuuhuone on tunkkanen sama miten sita siivoaa, hinkkaa ja jynssaa ja tuulettaa. Eika taalla sais olla lemmikkeja, ja kokomattialatto on saatanan oma keksinto. En ymmarra miks vuonna 2021 yhtaan missaan on enaa kokolattia matto. Keittioki on niin pieni ettei noille keittiontasoille mahdu mikron ja tiskinkuivaustelineen lisaks mitaan muuta. 

Kaverin naapurista vapautu just kamppa, ja me viime viikolla vitsailtiin siita miten siistia olis jos sen naapuri muuttais pois niin me voitais muuttaa siihen. Se on hyvalla paikalla; siita on helppo lahtea bussilla niinkun tasta meiltakin on, kauppa on KIRJAIMELLISESTI VIERESSA, kuten myos kirjasto. Paljo kauppoja ja ravintoloita myos, mutta se katu on rauhallinen. Siina ois autotallikin! Eika kokolattiamattoja ja sinne saa ottaa lemmikkeja, koska EI OLE KOKOLATTIAMATTOJA. Ne kaks asiaa yleensa kulkee kasikkain. Ja olis oma tyohuonekkin koska siina on kaks makuuhuonetta. Niin ei tarvis Robertin piilotella makkarissa sillavalin kun teen toita. Mika onni se ois. Se on ihan reasonably priced, kokoon ja paikkaan nahden viela kaikenlisaks. Olin kissanhoitajana talle kaverille enka huomannu mitaan etta tama naapuri olis ollut muuttamassa, mutta tanaan kun kaveri tuli kotiin laitto han mulle heti viestia etta ARVAAPPAS MITA! Ilmeisesti tanaan oli kaikki kamat viety sielta. 

Kerkesin jo ehdottaa Robertille asiaa johon suhtauduttiin aika tylsasti. Niinpa mina mielessani jatkan muuttolaatikkojen pakkaamista samalla kun todellisuudessa jynssaan jotain epailyttavaa laikkaa seinasta viidetta kertaa. Millon on meidan vuoro muuttaa?

Stop the world.

 Hei Suomi. 

Nostalgioin tana iltana kahden kaverin kans. Kenelle en nyt muista kylla antaneeni nimia. Yks niista on mun yks parhaista ystavista ja toinen on melko laheinen ystava. Sellanen inner circle ystava. Ne kaks kuuluu mun vanhimpaan ystavapiiriin taalla San Diegossa ja ollaan tunnettu siita kesasta asti kun tulin tanne hengailemaan 3 kuukaudeks. Nyt ei olla nahty koko vuotena, koska a) kolmekymppisena nyt ei ihan kaikkia nae joka kuukausi ja b) sit kun ehka ois ollut aihetta naha sattui eras koronavirus piipahtamaan ja nyt se on paattany jaada hengailemaan pidemmakskin aikaa kun mikakin kutsumaton kotivieras. Me kaikki ollaan hengailtu vaan partnereidemme kans (viime vuonna tanssittiin yhden haita Vegasissa, ja toinen meni tana vuonna kihloihin) koko taman ajan. Ma sentaan naen tyokavereita mutta nain muuten, meista ei kukaan nae ketaan muita ku omia ukkojamme. On niin hirvea ikava naita tyyppeja. Kavin lapi vanhoja kuvia ja muistelin kaikkia kivoja asioita mita me ollaan vuosien varrella tehty. Kaikkia hauskoja juttuja mita on joku sanonu joskus. Kaikkia peli-iltoja yhden kotona, karaokea meilla, triviaa baarissa koko joukkueen voimin, pyoraretkia, liian monella kahvilla kaymiset, liian monella kaljalla kaymiset (kun pitais oikeasti tehda muuta), paskan musiikin kuuntelu aikoinaan mika yhdistaa, pirogien syominen autopesun alla.... kaikkea tata ja muuta on niin ikava. 

Oon niin kade kaikille maille missa otetaan asiat tosissaan. Siis tottakai taalla Kaliforniassa on asiat paljon paremmin kun monissa osavaltioissa koska meilla on sen verran fiksu kuvernoori kuka uskoo tieteeseen ja sen mukaan ohjeistaa osavaltion laaneja. Mutta taalla on ihan liian paljon typeria ihmisia ketka tekee haittaa meille ketka oikeesti yritetaan. San Diegossa on iso kampus, SDSU, ja siella on ihan hirveena naita tapauksia. Nyt Halloween viikonloppuna niilla oli kotiintuloajat asetettu, ettei saannu olla tiettyyn aikaan enaa ulkona tuolla College Grovessa. Siella vaan biletetaan kun mitaan virusta ei olis. Maskeja ei missaan. Alkaa kyllastyttamaan ja turhauttamaan tama, koska tallaset tavalliset ihmiset ei pysty tavata kavereitaan tollasten takia. Ties millon ens kerran saan naha noita tyyppeja. 

Joskus mietin etta oisko ihan oikeasti pitany lahtea sinne aitin ja isan kellariin karanteeniin ja ilmestya sielta sitten kahen viikon jalkeen, jonka jalkeen ois voinnu edes Tyttia, Lindaa ja Jessicaa nahda. Vai oisko pitany heti alussa alottaa joku karanteenikupla. En nyt ehka usko sellasiin. Tai, sellanen ei ehka toimis meilla koska ollaan molemmat niin julkisissa toissa missa jatkuvasti joutuu tekemisiin ihmisten kans + tyokaverit. Monet tutut ja kaverit kenella on karanteenikupla on tehny toita etana, niin se ehka onnistuu helpommin ja turvallisemmin silleen. Ehka tassa joku paiva uskaltautuu jonnekki ulos maskit paalla nakemaan kavereita. Voin kun niita vois halata.

Asioiminen koronan aikaan.

 Heipa hei. 

Tulin tassa ajatelleeks tanaan tallasta juttua, etta miten parhaiten kayda asioilla koronan aikaan. Ajattelin tata, koska itella ei oo oikeen mitaan hyvaa vastausta tahan kysymykseen. Teidan siella Suomessa ei hirveasti tarvi tata asiaa ajatella, ja varmasti se asioilla kayminen on aika normaalia. Onhan se tavallaan taallaki aika normaalia, mutta koska esim. kaupassa kayntiaki kehotetaan tekemaan vaan kahden viikon valein, aloin miettia tata omaa tapaa hoitaa asioita ja onko se ollenkaan hyva tapa. 

Tuo kaupassa kayminen ei ehka oo se omakohtainen ongelma. Roberthan on toissa kaupassa, joten paivan paatteeks se lahettaa viestin ja kyselee etta pitaako tuoda jotain ennen kun se lahtee ajamaan kotiin. Tama on katevaa koska nain saadaan ruokittua ittemme katevasti ilman sita isompaa kauppareissua. Ja se iso kauppareissu tapahtuu yleensa kahden kuukauden valein. Sehan on siis viela parempi ku se kahden viikon valein kaupassa kayminen. Tossa lahi Vonsissa toki saattaa tulla joskus kaytya mutta se onki just sitten se kahden viikon reissu. Mun tosin on kaytava siella kerran kuukaudessa apteekissa, joten sillon samalla voi ostella jotain. Terveisin Vonsin kaupanjonossa aloin miettia tata asiaa.

Tuli siks tama mieleen koska keskuussa oli kerran sellanen paiva kun kaytiin vaikka missa yhen paivan aikana. Ruby vietiin leikkaukseen, kavin siella koronakokeessa, kaytiin kaupassa, Moneytreessa hakemassa money order vuorkaa varten ja jattamassa vuokra. Yhteen paivaan tungettiin paljo asioimisia koska siinahan nyt oltiin kerranki autolla liikkeella muuallaki kun lahihuudeilla niin se tuntu kannattavalta. Mutta onko se loppujen lopuks yhtaan turvallisempaa tollanen monessa paikassa yhessa paivassa kayminen kun se etta kavis joka viikon paiva eri paikassa asioimassa? Tanaanki kavin hoitamassa asioita kun ajattelin etta no nyt oon jo liikkeella niin samallahan tassa nama menee. En meinaa sita etteiko missaan naissa paikoissa ois turvavalit sun muut kaytossa mutta niissa paikoissa on ihmisia. Kavin postissa ja siella postin sedalla oli maski, seka face shield ja hanskat. Mutta seta meni tiskilta vahan kauemmas, otti maskin ja shieldin pois hetkeks koska pyyhki (varmasti) hikisen naamansa ja niisti nenan EIKA VAIHTANU NAITA HANSKOJA JOILLA SE SITTEN OJENSI MULLE TULLILAPPUSEN TAYTETTAVAKS. Nii. Itella on tietenki aina kasidesi mukana, niin latrasin sitte silla oikeen kunnolla postista lahtiessani. Ja siella oli jonoa. Kaikilla kuitenkin maskit. Apteekissakin sai seista jonossa. Ja kaupassa. No joo. Posti oli se missa oli eniten porukkaa liikkeella ja onneks sai kaveltya auringon valossa ainaki vartti-20 min ennen seuraavaa kohdetta (tulin kotiin pyyhkimaan puhelimen ja pesemaan kadet kunnolla ennen matkan jatkamista :D) Nii ja kaytiinhan me Rubyn kans elainlaakarissa tana aamuna mutta en laske sita, koska siella odotetaan autossa ja puhutaan puhelimitse laakarin kans ja sit viedaan se sinne ovelle ja haetaan se sielta ovelta.

Toisaalta, pitaahan niilla asioilla kayda. Posti tarvii nyt kansalaisten tukea, ku eras insane clown president (ei ole oma keksima nimike, tana aamuna kuulin radiossa ja en oo parempaa nimiketta kuullu hetkeen :D) nyt leikkelee postilta tukia jne. Ja mulla ei oo kotona digitaalista vaakaa, niin en voi hoitaa tollasia pakettejen punnitsemisia ja sen mukaan merkkien ostelua kotoa. Apteekista voi saada kotiinkuljetuksen, mutta en tiia viela miten sen saa hoidettua. Pitaa varmaan perehtya. Robert tosin halus etta ostan kaljaa, niin siina samallahan meni se, kun se apteekki on kaupan sisalla. Tosin kaljaahan saa nykyaan kotiinkuljetuksella myos :D Se on vaan aika kallista lystia. Se money orderinki hankkiminen kerran kuussa on sellanen asiointi mita ei voi hoitaa digitaalisesti. En tiia miksei meian landlordi siirry nykyaikaan ja kehittele jotain nettimaksusysteemia. Luulis etta sinne vuokrayhtion nettisivulle vois jotenki laittaa sellasen pay your rent-larpakkeen joka avaa sisaankirjautumissivun ja jonku lomakkeen minka kautta voi maksaa. En oo ees mikaan internet wizard joka koodaa tms mutta ihan omiinkin epateknologisiin korviin tuo kuulostaa maailman helpoimmalta jutulta kehitella. Kaikki muut laskut (paitsi yks Robertin veloista joka on nyt maksettu + oma velka mita maksan talla hetkella) menee netin kautta, jotkut jopa automaattisesti kerran kuussa. 

Joo'o. Pahoittelen jos naa paivitykset on nykyaan vahan tylsia. Ma en oo hengaillu kenenkaan kaverin kans maaliskuun jalkeen, ja on hieman noi tollaset virtuaalisetki hengailut hiipunu. Vaikea Suomenki kavereitten kans nyt enaa jarkkailla mitaan ryhmahengailuja ku neki on menny takas toihin ja itella on harvemmin viikonloppuvapaita. On oikeastaan aika vahan mista kirjottaa, ellei joku nyt vartavasten halua kuulla vahan enemman vaikka mielenterveydesta ja miten sen osilta on menny maaliskuusta nyt tahan paivaan :D Ei oikeen kayda missaan koska missa sita kavis? Monille on taman takia tullu sellanen ulkona liikkumisen tarve, jotkut keta ei ennen haikit kiinnostanu on ryhtynyt siihen, mutta me ei olla niita sellasia tyyppeja. Ma haluaisin alkaa kaymaan edes JOSSAIN. Vaikka rannalla. En nyt valttamatta halua kiiveta mitaan vuoria tms ylirasittavaa liikuntaa mutta siis etta kavis nyt edes jossain kodin tai North Parkin ulkopuolella. Robert vaan ei tykkaa ajella yhtaan mihinkaan ja tuon viime kertaisen Coronado-insidentin jalkeen on vahan vaikea innostaa sita hyppaamaan ratin taakse. Huoh. Pitaa laittaa pyora kuntoon niin voi kulkea tasta vahan pidemmalle yksinki.  Nain muuten etta tata blogia lukee tyyliin kaks ihmista enaa. Ei siina, tata luki ennen nelja. Sekaan nyt mikaan kauheen huikee numero oo. 

Nyt meen heittamaan pyykit kuivausrumpuun. Onnistuttiin jotenki saamaan sen verran kolikkoja etta oon jo toista ja kolmatta koneellista pesemassa. Herre gud.

9 vuotta.

Eilen kulu 9 vuotta siita kun muutin tanne asumaan. Aloin kirjottaa jotain paskaa tahan aiheesta, mutta loysinki vaha paremman metodin jakaa uusia tunnelmia San Diegosta. Alla siis Helgon-paivakirja palasia :D Englanniks, koska Robert luki sita myos.


8/6/09



in other news, I’m all set for san diego.
pretty much.
I went through all my boxes today.
I’ll leave one for my parents to keep, stuff with memories, like old pictures and journals.
I want them to keep it for me, so that when I’m older I can look at that stuff and laugh. or be embarrassed to death :P
(I actually had to throw away my journal from 2006 cause I HATED everything I read in it. I’ve never been so ashamed of myself that I couldn’t even finish reading it!)
I packed two boxes of things I want my parents to send me; a couple of posters, my painting gear, a few pots and pans, my favorite tea cups and home decorating stuff. you know, the kinda stuff robert might not want me to put up :D lanterns and toys and things like that.
oh and sheets!
though they don’t use sheets in america like we do here in europe :/
I still want them though.
also, I need all my books, dvd’s, lp’s, tapes & cd’s but I left them in my shelf, cause my parents know I want everything on that shelf at some point.
now I’m gonna pack all my clothes and stuff like that.
I found one of my old jackets and realized how nice it was so I have to bring that one too :D
ssssssss ^___^
I feel sorry for robert. I probably have more stuff than he has and I actually really like all of my stuff too, which kinda sucks now that I’m moving cause moving and packing is a pain in the ass.
oh well.
it’s gonna be fun sharing a home with robert ^____^ <333
for more than three months :D

 

I had so much more to write but totally forgot.
maybe saving up all the stuff for one big entry isn’t such a good idea :S

oh yeah, walther’s a bit sick :/
but today he ate all of his food, but not all at once, but still, he ate it ^___^
I hope he’ll get better <3
<333
walther’s gonna live till I finish college!


tomorrow I’m meeting cassandra sometimes at day time and it’s gonna be fun seeing her again.
and later I’m going out with lainy and those girls.
aaand I went to sandra’s house on tuesday.
I’m really really really really gonna miss sandra.
she always knows what I’m talking about without me having to explain it too much.
why can’t I have more of those friends here in sweden?
well I guess it doesn’t matter anymore :P
then later I went over to lainy’s place but didn’t stay for that long.


I guess that’s it then.
tomorrow I’m booked and then it’s already saturday and I gotta prepare for leaving :D
and on sunday I’m leaving for SD, for 4 YEARS! <3  (<- tallanen editor's note etta onpa sopoa etta ajattelin etta koulu loppuun ja sit keksitaan jotain :D)
^___^
I hope robert won’t get tired of me :( ssssss :D
I bet I won’t be there until monday though cause that just always seems to happen :P
except the first time I went there.
but that was a different story :D
and then on tuesday and wednesday I gotta go to school for summer orientation, YAY :D
exciting!

but that’s it now.
I’m gonna go pack some of my clothes now and wash my paint brushes and I kinda wanna watch some tv too cause I feel weird being upstairs all alone all the time when it’s not even my room :S
I miss jesse a little too but jesse is like a cat and doesn’t miss anyone - she just needs f00dz and someone to provide her with a home and things :D
I’m funny :P 



8/8/09

I’m not usually nervous when I’m going to san diego and things always end up sucking on my way there, but I am now.
I don’t want anything to go wrong!
but I guess being delayed or having to sleep over somewhere is minor shit now, as long as I just get to san diego on time.
I can’t miss my orientation classes cause if I do, I’m blocked from registering for classes.
think about that, SAS and united!
(I know...they’re not going to think about it :/ I’m not that special :/)
so let’s hope I could at least have one good trip going there.
going home is always easier but going there...blahhh!
some shit always happens.
oh well :D

my mom started crying cause now both of us are gone :(
at least jesse is closer and they’re really trying to get out of here now.
like, seriously trying.
dad said he looks for jobs there every now and then and grandma made some suggestions about future living arrangements and stuff.
I just feel kinda sorry for my parents :/
this kinda means they’re getting older; the kids are moving out to live their own lives.
but I’m still kinda proud of my dad cause he’s already 50 and it’s not until now that we’ve both left :D
(well I’ve left before but always come back. we’ll see what happens this time!)
but I guess it’s time to fly out of the nest.
fly, kinda literally cause I gotta get on a plane.
3 planes to be exact :P (gothenburg - copenhagen, copenhagen - washington dc - washington dc - san diego.)
I just feel really bad for them :/
and I’m a little sad too that san diego is so far away, cause at least when I lived in gothenburg, we could all visit each other whenever.
now, I we can’t really do it just like that :/
I think this time I might get a little homesick cause this is the longest I’ll ever be away from my family.
but you know, it’s all normal and natural and blablabla.
we’ll all get over it.
my mom says all she wants is for me to be happy and she knows I’m happy over there.
she’s not really worried about me either, cause she knows how amazing robert is and my friends are all like a little family for me there ^___^
so yeah.
I know I’m gonna cry a little tomorrow cause I will miss mom, dad and the dogs! and the cats!
I hope dennis is still here next year when I come to visit! :S
and I hope walther won’t get any worse.
he’s been sick lately :/
but today he was finally acting normal and eating his food and being talkative until around 9 pm, when he didn’t wanna eat his food and he got all depressed looking and tired :(
I’m worried.
they all better be around still!
<3333
especially my little boy <3333


blah.
I don’t think there’s anything else to write.
can’t believe this day has come already!
so weird.
but it was about time.
and yay, school!

let’s hope all goes well.
I’ll be back when I’ve settled in and squeezed the shit out of robert!
<3

see you in a year lovelies!
(except you robert, see you tomorrow! ^___^)
...hopefully :S




8/13/09



so summer orientation came and went.
I have now registered for my classes and paid for them, yay!
I lost about 2700 dollars of my 9000 :’(
haha.
oh well, if you don’t pay, you’ll get dropped immediately, so it’s pretty important :D
for this semester I got spanish (YAY! I was allowed because of my amazing english skills!), english - not ESL, but NATIVE SPEAKER english!!!! and then I guess I had some retard english class that automatically followed with my better english class aaand early american history.
sweet!
that was exactly 12 units right there.
on monday I gotta get up at 7 am to get myself wait listed for history of rock ’n’ roll and media com. - introduction to audio production.
weee.
school is going to be exciting.
I’ve met lots of people in these past few days but no one that I think I’ll actually make friends with.
doesn’t really matter though cause I already have friends here :)
(not saying that in a cocky way, just saying that if I don’t get friends at school - it doesn’t matter cause I have friends OUTSIDE of school at least :D)
yesterday I talked to these indonesian twins, a quatarian (is that what you call people from quatar? cause I really don’t know :S) girl (whom I was sitting next to today actually), and a korean guy.
today I spoke to some new people, like a girl from vietnam who just couldn’t believe my ESL assessment score and told everyone how well I did :P
then I talked to these two brazilian guys who had the whitest fucking teeth EVER!
they were nice though, not gross like I always picture brazilians to be for some reason :D
they were easy to understand too :P
our counselor or whatever the hell she is, barbara, couldn’t understand my english skills either.
and she told me my accent is very american. NO SHIT :D
our ESL counselor’s comment was ”you seem to really love english” when I went to talk to him about my score and what kinda classes I can take.
I’m thinking about taking a native speaker assessment to see if I can take english 120 instead of 110, cause if I do that, I get to take writing classes and I WANT A WRITING CLASS ^_______^


so that’s what’s up with school right now.


today I took the bus in san diego, for the first time ever! :o
I even got off at the right stop ^___^
and pulled the stop thingie on the right spot.
since my stop is in front of these stores, I went into cvs and bought myself a hairdryer :D
then I had to walk a million kilometers downhill in the burning sun.
when I got home, I had to take my shirt and bra off cause they were SOAKED with sweat.
no kidding here.
I also got blisters on my heels from my shoes :/
I’ve come to realize that my shoes may not be my size after all, though I’ve had them for a year.
they always give me blisters on my pinky toes or my heels, if I walk long distances.
oh well!

when I got home, I looked at the computer screen and there was a notepad window open on it ^__^
it was a message from robert <3
awww <333
even though it was just a short message, the thought was very romantic <3
thank you p00p00 <3
it made my day ^________^
well, not that this day was crappy or anything but still :D <3
so, living with robert is, as you can see, very good ^__^
not that it’s ever been bad :D sssssssssss!

I’m still in my weird state a little, cause it doesn’t take two seconds to recover from feeling crappy.
obviously, I feel better and school is probably going to give me a boost in the right direction :)
I would hope so at least :S stress though, does kick me in the wrong direction sometimes.
but doing good in school or at work usually makes me feel great and confident, and that’s what I want right now :)
to feel super confident!
maybe I’m just in chock still cause everything has happened so fast :D
it’ll get better with time, I know so cause the last time I came here, I had felt really awful for 2 months, and at the beginning I was still feeling a little weird but when I had been here for a month, it was a lot better :)
things always work out and I don’t have any reason to feel crappy anymore!


I should take a cold shower and try to do my hair again cause I did it kinda quickly this morning.
my eye was so sore that I couldn’t open it, so doing my hair kinda sucked :D
it’s still sore but at least I can keep it open and it’s not runny :D
my eyes get sore at night very often, it’s cause I apparently open them in my sleep :S
or don’t close them all the way.
I wanna know what the fuck is up with that!

I need a book to read cause I don’t really have anything to do right now.
I left all of my books in europe which kinda sucks cause I wasn’t done with despite everything yet :(
oh well.
maybe I’ll buy myself a new book or something.
I haz moneyzzz.
(I also really want to get a tattoo. I haven’t gotten one in forever! I’ll never be done with my tattoos cause it takes a hundred years for me to get ONE -____-)

blaaargggle.
I guess since we’re not having parties at the house anymore, people have now decided to have big get togethers where people just sit and do drugs instead -__-
ever since I got here, this house has been a big fucking circus.
so don’t ask me why I’m not hanging out when doing mushrooms seems to be the new hit thing to do :P
people on drugs is so old.
I might’ve been excited to hang out with all kinds of people before and didn’t mind people doing drugs but I’m kinda over it now.
call me old and prudish but I have some standards .___.
also, I was looking for movies and accidentally clicked on some video :o
luckily I managed to click it away before it even started.
god knows what kinda gross imagery was waiting for me :D

and lastly, a question;
is it sad to still have hickeys on your neck when you’re 22 and living with your partner? .___.

later!


ps. that one brazilian dude sounds JUST LIKE FEZ FROM THAT 70’S SHOW!
I wanted to tell him that so many times today but didn’t. I’m scared that people won’t get my shitty sense of humor :D



oh hi again!
I’m talking to lani and she’s at home being all bored and doing wifey stuff while paul’s hanging out with his friends :D haha.
we’re talking about how everyone’s moved to a new place and how we’ve thought about that too and how we should be neighbors so she and I could be doing laundry while drinking beer right now :D
awww :D
I’ve missed this lady!
it’s her birthday on monday and she wanted us to hang out, so hopefully we’ll be able to :)




8/21/09

figured it was time to update a little!
after deleting about 20 pages full of shit :D
sssssss.


we’ve actually watched quite a lot of movies lately.
this one day robert made me watch terminator 2 :O
I wasn’t even stoned :O
(cause you know, it’s a thing we did before, smoke and watch arnold movies :D)
the other day we went to see the new jeremy piven movie :D
but it wasn’t as funny as they make it seem on the trailer :/
it wasn’t bad though.
then we watched adventureland on the computer.
jesus.
that movie kinda sucked.
the commercials on tv make it seem so funny but really, it’s not funny at all.
and last night we watched I love you man.
robert wasn’t too impressed but I love that movie :D
”return the favor...give it back” ;D
sssssssssssssssss!
and tomorrow we are going to see the new tarantino movie, inglorious basterds :)
sweet!

I’m also going shopping with lani tomorrow.
I could look for a present for jesse, even though her birthday isn’t quite yet.

I’m starting school on monday which is exciting :D
my schedule isn’t too bad, except on monday :D
it’s my own fault though.
on monday I go in at 1.30 and finish that class at 3.10 and then my next class won’t start till 7.00 :(
and I get off at 9.50.
that’s my only sucky day.
other than that, I start in the afternoon and get off in the afternoon.
not too bad :D
and I only have on class on tuesday and thursday and one short class after english on wednesday, so technically I only have one class on wednesday too :D
yay!

what else...
the other night I was at a bbq at andy & brandon’s house which was fun.
a lot of the fun people were there :)
and the day after that we went to robert’s parents’ house for a very late birthday celebration :D
robert’s mom had gotten me perfume from hawaii, awww :)
then we went to paul & lani’s new place to celebrate her birthday.
they live in a nice little cottage in north park.
a cottage!
it looked super nice.
robert and I drove to a bar before going home.
it was a place I hadn’t been to before and it was in an area where I didn’t even think they had bars :D
it was an okay place.

I got my debit card today and managed to transfer money to my american account last night, so YAY!
I have a new card AND some money on that account too :D
now I just need to get a 619 number and a state ID and I’ll be satisfied.
robert and I still haven’t organized this room but at least I wrote a list for him, so maybe now we’ll actually do it :P
who knows :D

I really hate reading old entries and I really hope that my way of writing (or at least the content. or the other way around!) is more mature :S
I don’t wanna have to delete everything I’ve ever thought about and feel ashamed of myself for the rest of my life :D
the sad thing is, most people would die of embarrassment reading entries from...say 2003, but for me it’s the late teens that really does it x)
I think it’s safe to say that I wouldn’t wanna run into the 19 year old jenny :D

there’s nothing to drink here so I gotta run to the store soon.
I’m getting a little hungry too and I only have 2 more cigarettes left.

later friends!



8/28/09


- well here’s what’s up;

I’ve been meaning to summarize last weekend many times, but I’ve been putting it off, and then school happened so now I have more to summarize :|

anyways, last weekend was fun.
on friday I went to hillcrest with lani to do some shopping.
we went to buffalo exchange, a second hand store, and I found this really nice navy blue polka dot collared shirt there :)
that’s about the only thing I bought.
unfortunately, this place was no average second hand store, so my shirt actually cost $ 7,75 -___-
oh well, I love that shirt.

after that I went to her & paul’s place and lani cooked us dinner :)
we had a couple of beers and cocktails at their place and went to this bar we tried to go to the first time I was here, but this time, with success :D
haha.
cause obviously now I’m old enough to go.
after a while everyone else showed up there, robert came there straight from work.
we sat around for a while, hanging out and drinking and then robert and I drove to santee to john’s parents’ house.
they had a cute dog named lily ^____^
awww <3
we slept over there and got out around 10.46 in the morning.

later that night robert’s sister paula asked me if I wanted to go out with her, so I did.
we went to jt’s for a few beers and robert came there after work.
after that we went to victoria’s place and had some drinks at her place.
everyone else were there too.
then we made a quick stop at this bar called alibi and after that took off to get some mexican food and go hang out at steven’s place.
we didn’t stay for too long though.

on sunday I don’t think we did much, probably had a few beers at home or something :D

school started on monday.
I had two classes; english and history.
I didn’t really enjoy that first english class but really loved history.
ray picked me up after school and we came home, had some beers and hung out.

on tuesday I had spanish.
it was okay.
robert had the day off so we could finally hang out a little when I got home from school.
I think this is the night we went to see inglorious basterds and THAT MOVIE WAS SO AWESOME.
I wasn’t expecting anything cause it was robert’s idea to go see it but I loved it!
everyone should go see it, it’s not just some big muscle piece of shit action movie, it was actually quite funny too :D

on wednesday I had english again, and this time it was a bit more fun cause we had a writing test and I was the first one to finish because I am awesome at writing :D
robert came to pick me up and we went to the store and then he had to go to work :(
he took me to taco bell for breakfast that morning ^___^
haha :D

today I had spanish and robert took me to school before going to work.
it was okay but we had to pair up for some exercises and my partner sucked.
he was sooo slow and couldn’t pronounce shit and didn’t understand any of the assignments and it didn’t matter if I knew them -__-
it didn’t really help that neither one of us had the book either...
I had to take the bus home today and walk in the 100 F weather. (which is 38 C. PRETTY HOT, EH?!)
I figured that I should get off at the next stop though in the future cause at least that one is on the right side of the street and maybe like a minute closer, without any traffic lights :D
it took me 26 minutes to get home and by the time I was here, my face was red (didn’t know if I had burned it or if it was cause I had been walking for a while) and my undies and top were soaking wet :(
I hopped into a cold shower and it was VERY refreshing.

so I guess that’s it! 







Siina vahan ensimmaisten viikojen tunnelmia! Eipa mitaan sen erikoisempaa. Mita nyt katoin nii naa jatkuu aika samalallailla. Olipa ihanaa etta joskus oli aikaa hengailla paljo kavereitten kans. Miks kolmekymppisena oleminen on nii perseesta? Eihan meilla kaikilla oo ees lapsia! Pitiko ryypata nii paljo kakskymppisena, nyt kukaan ei enaa jaksa? (Paitsi me. Vois meiltaki menna maku tohon pikkuhiljaa :P)

Noise, noise noise.

En oo tehny mitaan listoja hetkeen, ja tuli tallanen mieleen ku kattelin tassa L-Wordia ja Tasha istuu sohvalla kuuntelemassa milta kello 6 illalla kuulostaa, koska se ei oo yleensa kotona siihen aikaan.


Lemppari aania. Aania joista tulee hyva olo. Tulee jotain kivaa mieleen, tai turvallinen olo. Ei kylla missaan specific jarjestyksessa.

• Trolley/raitiovaunu/tollanen light rail liikenne. Varsinki ku niista kuuluu se sellanen piu-piu aani ku ne lahtee asemalta joskus. Harmittaa ettei North Parkiin tai muutenkaan midcityn  alueille kulje trolleya, mutta vat kan jyy duu? Joihin paikkoihin kun meen niin meen ensin bussilla ja sit vaihan trolleyyn. Tulee menevan kaupungin sellanen ihana olo. T. pikkukaupungista lahtoisin.
• Liikenne. Musta on ihanaa asua moottoritien vieressa. Niinkun ihan oikeesti :D Kun asuin viela mun kotikaupungissa, asuttiin aika rauhallisella alueella, nii musta oli kivaa olla tadin luona yota koska sen makuuhuoneen ikkunan vieressa oli iso tie, jota pitkin kulki enemman liikennetta ku kaupungin toisella puolella missa me asuttiin. Tykkaan ku aamulla liikenne alkaa taas jos siina viidelta. Tykkaan etta yolla tuuli puhaltaa mukanaan hiljasta yoliikennetta makuuhuoneen ikkunoista. 
• Matkijalinnut. Kevaan merkki on se, ku myohaan illalla kuulee viela lintuja. Ne on yleensa matkijalintuja. En ollu mielestani ennen kuullu illalla lintuja, kunnes kerran vaan huomasin etta oho, taallahan laulaa linnut viela pimeallaki. Ja sit aloin huomaamaan joka vuosi. Sellanen kiva vuodenaikojen vaihtumisen merkki vaan. 
• SeaWorldin ilotulitukset. Mut niita ei enaa kuulu, ku ne lopetti ne paivittaiset (vaan kesa aikaan) ilotulitukset :( Nyt ne kuuluu vaan juhlapaivina, ja niita nyt ei oo kauheesti kesan aikana. Itsenaisyyspaivan viikonloppuna ne ilotulitti koko viikonlopun, etta se oli ihan kiva. 
• Heinasirkat. Muistan ku ensimmaista kertaa kuulin heinasirkkojen soittoa kesailtana. Se oli jotenki super amerikkalaista :D Nyt kuuluu normaali elamaan, eika sita edes aina tuu kauheesti ajateltua, mutta hiljasina iltoina on ihana kuunnella niita. Kuuluu tanne sisalle asti jos on ikkunat auki! 
• Air Fryerin humina :DDD Tamakin ihan oikeesti, vaikka hassulta kuulostaaki! Sen humina on jotenki kotoisa :D Myohasena iltana vaha air fryerin huminaa, ranskalaisten tuoksu ja sellasta. Tykkaisit kuule varmasti itekki!
• Meri. Jos joku ei tykkaa meren kohinasta, nii se on sit varmaan kuuro. 
• Rankkasade. Taa on nyt kans vaha tallanen klisee, niinku tuo ylempi tuossa, tai mahdollisesti myos muutama muuki yllamainittu. Varsinki jos on peltikatto, ja rannit kolisee. Oikeen sellanen kunnon meteli. On myos kivaa jos tuuli vaha viskoo sita sadetta. Melkoset volyymit, jy nou. Pihan kivilaatotus latisee. Kuuluu ku autot ajaa latakkojan lapi ja vetta roiskuu joka paikkaan. 
• Avaimet lukossa, kun oon ite jo kotona. Mut siis vaan jos se on Robert :D Mutta kenellakaan muulla ei oo avainta, nii se on Robert. Mutta se ku oottelee etta se tulee kotiin, ja kuuluu ku screen door aukeaa (ja siita kuuluu se oma aani) ja sit avaimet tyontyy lukkoon. 
• Diners. Se ku on aikasin aamulla jossain sellasessa dinerissa. Sellanen kuppilan humina, ihmiset on yleensa hiljaa, ja kupit kolisee ja haarukat kay kohti lautasta. Taustalla jossain soi hiljasella radio. Jos taivas on oikea paikka, nii se kuulostaa aina tollaselta dinerilta ihan varmasti. Ja siella soi Buddy Holly taustalla. 
• Toisen tyytyvainen sellanen huokaus/ynahdys ku tulee kainaloon. 
• Ku rotta nousee keskella yota juomaan vetta, niinku ihmiset joskus :D Mutta ku niitten pullosta kuuluu se sellanen klikkaava aani. Oon joskus ku on ollu enemman rottia kerrallaan pysytyny tunnistamaan pullon klikkailusta rotan joka on silla hetkella juomassa :D Siis ilman etta katon kuka siella juo vetta. Mika on aikamoinen skillsi, kuulkaa.

Siinahan niita nyt oli muutama. 

Nailla mennaan.

Oon aika monta kertaa nyt meinannu kirjottaa sellasesta aiheesta kun etta joskus tuntuu etta ite on jotenki jaanny jalkeen kun muut taas menee vauhdilla eteenpain elamassa. Voin niinku luetella melkeen koko kaveripiirin and then some.

Tassa joitain: kaks parasta ystavaa on tana vuonna ihan hiljattain astuneet uusiin, kivoihin suhteisiin. Oon tietenki tosi onnellinen niitten puolesta; yhella oli ihan paska huumehorho miesystava kenen elaman pilasin mukamast paljastamalla yhelle kaverin kaverille etta sen kans ei kannata lahtee treffeille :D Ja toisella ei oo oikeen kaynny hyvin vaikka se on jaksanu rohkeesti laittaa itteaan likoon, mutta nyt on molemmilla onnistanu. Onneen sisaltyy myos yhteenmuutot ja kihlautumiset, molempien kannalta siis! Mika on muuten aika hauska sattuma, etta naa kaks on yhdet mun parhaista ystavista ja aika samoihin aikoihin kavi talleen :D Yhen miesystava on ihan huippu tyyppi ja nyt ollaan bandissaki yhessa, ja toisen en oo viela tavannu enka tapaakkaan varmaan hetkeen mutten epaile yhtaan etteiko tultais toimeen ja etteiko se ois ihan loisto tyyppi sekin! Ja hei, siis mahan nyt tuun kaikkien kans toimeen ja oon ihan helvetin hauska muutenki ;) Mazel tov naille.

Yks sai aikasemmin tana vuonna unelma tyonsa opettajana yhessa koulussa (mita maki kavin! ja kaikki mun kaverit taalla) (saatto myos olla etta se oli viime vuoden lopulla, mut aika fresh on kuitenki taa juttu) ja nyt sen ei enaa tarvi palloilla huonon palkan perassa kolmella eri koululla monta kertaa viikossa. Se hankkiutu johonki bandiin ja se on unelmoinu siita jonku aikaa, ja tuntuu etta se on tarttunut kiinni taas elamasta kunnolla.


Yks laheinen yrittaa lasta ja siella tuntuu muutenki menevan ihan putkeen just nyt. On kaikkee uutta ja muutosta tiedossa.


Yks kaveri alotti koulun taas. Jotain tuotantohommia. Se on tosi tyytyvainen, ja vaikuttaa silta etta taa on ihan sen ala. Sen naisystava, myoskin meidan kaveri, sai potkut toista, mutta oli heti toinen tyopaikka valmiina koska se tuntee niin paljo porukkaa. Sita ei edes vaikuttanu asia stressaavan, vaan siirty haasteesta toiseen.


Yks toinen taas voitti KYMPPITONNIN raaputusarvassa. Robert oli ite muuten ostanu just saman arvan samoihin aikoihin ja voittanu "vaan" tonnin. Mista muuten San Diegon kaupunki vei jonku 300 koska silla oli muka jotain maksamattomia parkkisakkoja ja se joutu soittaa sinne ja koko homma kuulosti jotenki tosi hankalalta ja erikoiselta, vaikka se syyskuussa makseli pois niita. No, ihan sama. Onnee kaverille! Lupas tarjota kaljat, etta sita odotellessa!


Yhet osti talon kesalla ja muuttivat nyt alkusyksysta siihen. Vaimo sai uuden tyopaikan. Lapsi taytti vuoden. Elama vaan niinku kukoistaa ja toiveet tayttyy.



Ja niin edespain. Ja toki sita tulee hieman ehka vahan iiiiihan vahan vertailtua. On tietty tuossa sellasia asioita mitka ei niinku koske meita mitenkaan esim. ei nyt oo mitaan halua alottaa mitaan uusia jannittavia suhteita ku on tama edelleen toimiva sellanen :D Tai lapsia. Mutta siis toki niille, ketka niita haluaa, nii sehan on just hyva juttu jos niita saa ja ne voi hyvin ja on tilaa niille. Nii ja Robertin vanhin sisko, seki muutti tassa ihan muutama paiva sitte uuden miesystavansa kans yhteen. Sita alkaa vakisinkin hieman introspektiiviseks ja miettii etta jaa, mitas tassa tehdaan vaarin? Meita on molempia masentanut jo jonkun aikaa, eri syista. Robertia tyot, miten siita tuntuu silta, etta se tulee olemaan tassa tyossa ikuisesti. Ettei tasta tyosta paase mihinkaan. Onhan se vahan niin, etta on vaikea hankkia uutta jos ei oo mitaan koulutusta, mutta silla sentaan on kokemusta esim. palvelualalta, asiakkaiden palvelusta ja ruoanlaitosta jne. Se on sitapaitsi todella pateva tyontekija, ja tekee hommansa kunnolla. Ei oo mikaan ihmekkaan etta menin sen kans naimisiin, mun vanhemmat on nimittain just samanlaisia kovan tyomoraalin omaavia ammattilaisduunareita :D Mua masentaa se, etta on noi opintolainahommat mitka oon sossiny ihan kokonaan etta ne viimesetkin mahollisuudet maksaa vahemman on menny, ja ties mitka noi seuraavat vaihtoehdot on. Ulosotto tai joku laillinen homma? En edes tieda, koska sielta ei oo nyt kuulunu mitaan. Kuljen ympari stressaten asiasta. Pelottaa kun posti tulee, pelottaa kun se ei tule. Masentaa koska ei olla jarjestetty meidan asioita niin etta voin olla oikeissa toissa (mika antais Robertille mahdollisuuden tehda vahemman toita, ja oisin voinnu alkaa maksaa niita lainoja) ja tunnen hirveeta syyllisyytta asiasta. Tietenki. Vaikka eihan se yksinomaan oo mun vastuulla se asia. Muutenki se etta istun kotona paivat pitkat yksin masentaa. Robertkin joskus huomauttaa etta nyt oot vaha seko, oot istunu taalla yksin selvasti pari viikkoo, etta voisitko pliis soittaa jollekki kaverille ja teha jotain joku paiva. Mut ihana etta jaksaa tolleen huolehtia kuitenki :D Meidan ainoa riita oikeestaan on siita etta Robertin mielesta en "arvosta vapaa aikaa tarpeeks" ja ma taas en tajua miksei se ymmarra mika siina "vapaa ajassa" on masentavaa. En siis tietenkaan oo sita mielta ettei sen tilanne oo masentava, koska se on. Sen tyo on ihan hanurista. Kaikkihan sen tietaa :D


Tanaan tosin kavin illallisella yhen ystavan kans, ja se muistutti yhden parin tilanteesta mista ehka mainitsin taalla kerran. Niilla menee tosi huonosti koska ne ei voi saada toista lasta. Ne on vastikaan ostanu talon, mutta nyt jo avioliitto rappeilee, ja vaimo ei oikeen tieda mita tehda, kun mies ei halua menna ammattilaiselle puhumaan ja syyttaa itseaan jatkuvasti siita ettei sita toista lasta saada aikaan, mutta se ei myoskaan suostu avioeroon. Ystava myos kerto kivat uutiset itsestaan etta oli vihdoin saannut toita; viimeks kun nahtiin puhuttiin vahan ohuesti masennuksen aiheista ja sen oli se ettei tyota ollut. Nyt on, mutta sen avioliiton tilanne onkin aika sama kun taman edellisen pariskunnan (tosin ilman lapsia, koska suurin osa meidan kavereista ei niita kaipaile.) Harmittaa tosi paljon. Tama on sellanen pari kenen kans ollaan aina oltu jotenki samalla taajuudella. Saman tyyppisissa elamantilanteissa. Se mun ystavakin on jostain muualta, etta meidan avioliitotki on silleen aika saman tyyppisia talleen ulkoisesti ja me bondattiinki siita sen kans aikoinaan. Etta jotenkin niinkun huolestuttaa se, etta samaan aikaan voi olla 2 pitkaan yhdessa ollutta paria, kenella on noinkin vakavia ongelmia.


Teki niin hyvaa jutella sen kans, ja toivon etta sillekkin teki hyvaa puhua mun kans. Mutta kylla se vahan pisti asioita uuteen perspektiiviin. Sillon kun oon miettinyt postauksen tekemista siita miten muut vaan menee elamassa eteenpain hankkimalla uusia haasteita ja parisuhteita, nii me vaan muhitaan kotona hikisena ja kaljasena, niin en oo edes ajatellut sita, etta vaikka jollain menee tyoelamassa hyvin, tai muuten vaan saavuttavat unelmiaan, niin ei se aina tarkota sita etta niitten tunne elama tai parisuhde oo hyva. Me Robertin kans monesti ollaan todettu etta ehkapa meilla on kaikki muu vahan pain vittua, mutta meilla on ainaki toisemme ja se toimii. Ja tanaan kun kerroin Robertille keskustelusta jonka kavin tan tyypin kans, niin se sano etta ehka ne sellaset ihmiset ketka ei oo ryominy pohjalla yhdessa ei ymmarra mita niilla on siina vieressa. Hyvin sanottu. Ja jos nyt saan vahan ylistaa miestani niin kun tultiin molemmat kotiin tana iltana se sano etta "sori jos en maininnu aikasemmin, mutta naytat tosi hyvalta. Tosi classy. Katoin heti kun tulin toista etta onpa hyvat vaatteet, mutten vaan muistanu sanoa. Anteeks kun en sanonu aikasemmin." Etta ainaki meilla on tallasta, jos ei mitaan muuta. Jos talla nyt jaksais menna eteenpain vaikka sellanen tietamattomyyden tunne leijuu ilmassa.

Hey giiiirrrrllll.

Tuntuu jotenki silta, etta oon vahan vetaytynyt sellasten tosi henkilokohtasten tekstien kirjottamisesta, vaikka se MeToo juttu oli kylla niinku sellanen TODELLA henkilokohtanen, etta sen paremmaks on vaikea vetaa :P Tai pahemmaks, ihan miten vaan. Tassa vahan lisaa henk.koht. bloo. uikutiuikuti.


Tanaan on dysfoorinen olo. Mun mielesta en saa kayttaa tuota sanaa, koska en ole transhenkilo. Ja en ole transhenkilo, koska en koe olevani eri sukupuolta kun se mihin nyt satuin syntymaan. MUTTA KUN en oikeen silti viihdy sellasessa kropassa joka on tosi selvasti jotain tiettya sukupuolta. Jotenki ahdistaa valilla se kun on lihonnu, niin sellanen naiseus nakyy kilometrien paahan. Ei mulla muuten niita kiloja oo mitaan vastaan, mutta kun on niin selvat 715517 sun muut aina kaikissa vaatteissa. Tai, taa oli ehka nyt vaha kontsasti muotoiltu. Etta ei kropassa niin vikaa, voi sita kattoo peilista ja olla silleen OU JEE, OON HOT ja ihan rannallekki viittin lahtea talla vekottimella, mutta siis etta aina ei halua olla naisbody. Alla varmaan parempi selitys. Ehka. (Tulin lisaamaan tan tahan myohemmin.)

Tunnen oloni niin typeraks joskus kun ajattelen tata asiaa. Kun mulla on niin sellanen tyttomainen maku monen asian suhteen, nain ulkoisesti. Musta on monesti tosi kiva pitaa nimeomaan hameita, vaikka ne on ihan selvasti "naisten vaatteita." Ja meikkaan, koska meikkaaminenki on ihan kivaa ja se kohentaa mun jo ennestaan mielestani hienoja silmiani. Mutta ne viestii sitten tietenkin sita etta taalta tulee NAINEN. Sitapaitsi mun tyyli on todella nuorentava, ja sekin arsyttaa ja ahdistaa. Se herattaa miesten huomiota, ja ajattelen aina automaattisesti etta jaha, tuo aija taas aattelee etta tuossa on joku joka on just paassy lukiosta. No ehka ma nyt naytan kuitenki vaha vanhemmalta mutta silti. Samalla ajattelen etta minkas ihminen maulleen voi. Sita ei voi pakottaa muuttumaan, se kehittyy omaa tahtia. Luulis etta nama tallaset sukupuoli mietinnat tosin ois hieman vauhdittanu asiaa.... Joinain paivina tietenki on ihan hyva olo tissipaidoissa ja sellasissa, ettei siina. Mut musta ois kiva jos tuntuis silta etta voi oikeesti valita millon haluaa olla Rouva Nainen ja sit seuraavana paivana jos haluaa olla vaan Tyyppi nii sit on vaan nimeomaan Tyyppi. Joskus haluan laittaa tissit piiloon, ja joskus ne on ihan kiva olla esilla koska kylla neki nayttaa ihan hyvilta joskus jossain kivassa paidassa :D

On typera olo, koska tulee sellanen tumblr-teini olo. Etta tallasia asioita miettii vaan nuoret, koska se on "in" miettia sellasia asioita. Musta tuntu muuten ihan samalta kun olin 16 ja aloin ihan oikeasti miettia etta saatanko olla biseksuaali. Nimittain just sillon oli aika "hottia" tulla ulos kaapista biseksuaalisena. Mutta monestihan asian laita on se, etta jos yks ihminen tulee ulos kaapista, niin sit sellanen tyyppi, kuka on hetken miettiny asiaa, ehka uskaltaa tulla myos. Tai oppii, etta sille tunteelle mita on miettiny aamuin illoin, loytyy nimike. Jne.


Typera olo tulee siita, etta yritan miettia asialle syyta koko ajan. Onko se vihdoinki purassut kovaa se, etta maailmaan tuntuu mahtuvan vaan tietynlaisia naisia ja muille ei anneta tilaa? Vai onko se sellasta patoutunutta alintajuntaista naisvihaa, etta on niin kurjaa olla nainen etta on parempi vaan unohtaa kaikki sukupuoleen liittyvat asiat? Vaiko niin, etta talla hetkella oman elaman murheet masentaa niin paljo, etta oisin mielummin joku toinen ihminen, joku khuulimpi, hauskempi, reippaampi tyyppi? Joku ihan toinen, joka on mahdollisimman kaukana Jennysta.


Siinapa on monta kysymysta. En tosin mieti sita, etta miks tykkaan miehista ja naisista, koska miks? :D Jotkut tykkaa. Mutta jotenki tama on eri asia, ja sita pitaa miettia puhki ja ahistaa ja blaablaablaa. Sit taas ahdistaa se, etta jos tasta puhuu jollekki, nii tulee sellasia saantoja ja kaikki on jotenki sekavaa. Oon sekava ihminen. Rouvittelu on ok, mutta tytottely ei jne. Niinkun onko tallanen mitenkaan validia? Vahemmastakin menee paa sekasin ja ahdistaa.


Yritin tassa keksia etta mita laitan paalle tanaan. Kyllastytti samat t-paidat ku aina, ja ajattelin etta ois kiva pukea paalle jotain sellasta mita tulee harvemmin pidettya paalla, mutta ainoa mita loyty kaapista oli mekot. Nyt ei oo yhtaan sellanen mekkopaiva, kuten saattaa tuolta alusta paatella. Kokeilin Robertin housuja :DDDDDDDDDddddddd Oon ihan liian laski sen poksyihin, mutta nain muuten naytin pitkatukkaselta isalta, joka harrastaa veneilya. Cool. Raitapaita vaan puuttu. En ite oikeen omista housuja. Tai, on mulla yhet, mutta en tykkaa niista koska ne on muka pillihousut, mutta ne ei oo yhtaan kireet, ja en oikeen osaa kayttaa mitaan housuja mitka ei oo pillihousut. Joutuu varmaan opetella. On myos yhet tyohousut jotka on aivan liian suorat ja tylsat. Ne kylla sopii muuten tosi hyvin jalkaan. Shortseissa on monesti ihan hyva, sellanen neutraali olo, mutta nyt kun on syksy, niin joutuu laittaa shortsien alle sukkahousut ja niista tulee sellanen yyyhhh nainen-olo ja sellanen olo etta toiset kattoo saaria. Pitaa varmaan hankkia housuja, jos opettelis kayttamaan sellasia taas :P Se on aika janna kun ennen kaytin oikeastaan VAAN housuja. Etta kun me Robertin kans tavattiin, niin mulla oli ehka 4-5 eri paria housuja, kaikki tosi kireita sellasia. Sit ennen kun muutin tanne/tulin tanne yhtena kesana hankein itelleni hameita ja meni hetken ennen kun mulla oli YHET shortsit. Nii ne ajat vaan muuttuu. Siina taas nakee maun luonnollisen kulun.


Meni vahan sekavaks, etta parempi vaan pistaa ajatuksien korkki kiinni. Tama teksti on varmasti vahintaan yhta sekava kun taman paivainen olotila. Pahoittelisin, mutta ei kannata alkaa pyytelemaan anteeks sita etta "nyt tunnen vahan tunteita tassa." Siis oikeesti, hei.



Ai jaa, kato voi tan sanoo silleen ihan suoraanki ku tuolla nyt jotain horistaan etta kun en oo mies mut kun en oo nainen blaablaa. Siis etta ihan vaan niinkun etta sukupuolet kokonaan vaan helvettiin. Se on niinku se juttu. Tervemenoa vaan jne. Bon voyage. Ala kutsu mua tyttojen iltaan pliis. Uskaaltakohan tanaan lahtea kaljalle ollenkaan kun on niin erikoinen olo?

Me too.

Jokainen ahkera sosiaalisen median käyttäjä on varmaan törmännyt tähän me too-ilmiöön. Naiset siis tukevat toisiaan ja pelkällä me too-statuksella ilmaisevat joutuneensa jossain kohden elämää joko seksuaalisen väkivallan tai ahdistelun kohteeksi. Haluaisin väittää että suurin osa näistä päivittelijöistä on joutuneet "vaan" ahdistelun uhriksi, mutta mä melkeenpä jo tiedän että molemmat on yhtä tavallisia tapahtumia monien naisten elämässä. Koska ne seksuaalista väkivaltaa tekevät ei yleensä oo just jotain sellasia puskaraiskareita. Toki niitäkin on, mutta suurin osa seksuaalisesta väkivallasta toteutuu niin, että joku käyttää asemaansa luotettavana ja hyvänä tyyppinä hyväkseen.

Munkin elämässä on ollut tällanen "hyvä tyyppi." Me seurusteltiin, eli kaikenhan ois pitäny olla ihan ok. Me oltiin sitäpaitsi seurusteltu aikasemminkin, jolloin kumpikaan meistä ei ollu vielä harrastanut seksiä, koska se oli tosi pelottava juttu.

Siinä välissä sillä oli joku tyttöystävä ketä se pääsi tuikkaamaan, koska se mimmi oli kokenut näissä hommissa. Sit palattiin yhteen ja sitä HÄVETTI se että olin 19 vuotias neitsyt. Ihan ku sillä nyt ois mitään väliä ku eihän sitä tietoa tarvi kenellekkään jaella 😀 se siis kerran oikeen sano näin mulle että "no sanotaan että se meni sulla sillon 17 ikäsenä ku oltiin ensin yhessä." (sinä hinkkasit vain minun reisiäni sillä kynäpippelilläsi, amatööri.)

Niin. Se oli sellasta jatkuvaa vääntöä asiasta. Että kun kokeneempi yritti saada kokematonta omalle levelilleen. Ois yhtäkkiä pitäny olla joku pornotähti. Ei hirveesti auttanu asian puheeks ottaminen vaikka niin tein monesti. Mutta aina vaan tungettiin sormia paikkoihin mihin ne omasta mielestäni ei kuulu (koska klitoriskin on olemassa, mutta tällehän sellanen anatomian oppitunti ois ollu ihan turha urakka). Kerran kun käskin sen ottaa sormet pois, se vaan tokas että "no miten meinaat mahuttaa mun pippelin sinne jos et kestä mun sormia?" no hänhän löysi ratkaisun siihen sitten. Muistan että itkin tuon tokaisemisen jälkeen. Tunsin oloni noloks ja vääräks että ku olin muka jo vanha neitsyt ja siitä muistuteltiin jatkuvasti.

Ja toki sitten yhtenä iltana hän kiipes kyytiin ja tunki ittensä sinne minne näitä nyt tungetaan. Sanoin ei, useammankin kerran. Otti niin kipeää. Oli se ennenki lopettanu kesken jos tarpeeks vikisi. Vaan ei nyt. Se oli sitte päättäny että tänään se tehdään ja niin se sitten tehtiin. Tai se teki, minä olin lähinnä hämilläni koko jutusta, jonka jälkeen itkin helpotuksesta. Se oli ohi ja nyt en ollu enää surkee, vanha, nolo neitsyt.


Onneksi voin sanoa ettei seksi ole yököttänyt sen jälkeen, mutta oon hirveen varovainen. Monesti pelottaa että joku asia sattuu. Mutta mä oon onneks ollu ihanan, kunnioittavan ja rakastavaisen miehen kanssa jo melkeen 10 vuotta, eikä sillon tarvi enää jännittää ja kaikki on ihanaa. Toki jotkut uudet jutut ei hirveesti kiinnosta aina just pelosta mutta onneks on just Robert. Se tietää kaiken ja nyt tiedätte tekin.

Ja elekää säälikö, jumalauta. Musta on tullu ihan huippu kroppani kunnioittamisessa sen jälkeen ja uskalsin heti kertoa esim. Robertille ku tavattiin että näin saa tehä mut näin ei, oli vähä paska ex.



Edit: halusin viela lisata tahan etta siita saalistahan ei ole edes mitaan hyotya; tasta on jo 11 vuotta sitten (itseasiassa syyskuussa tuli tayteen 11 vuotta.)  Ma en oikeestaan edes piilottele tata asiaa mitenkaan, etta aika monet jopa tietaa tasta. Mutta nyt se on mustaa valkosella myoskin. Ja mun toive on se, ettei se oo sitten harrastanut tallasta mahti-asennetta sen jalkeen. Sillahan on varmasti ollu jotain tyttoystavia sen jalkeen, ja toivon niiden vuoksi etta se on ymmartany ettei toista voi pakottaa sankyyn. Mutta en tiia, ehkei niita tarvinu pakottaa :P

Ainahan sita haluta saa.

Oon tullu siihen lopulliseen tulokseen, etta ma haluan olla sellanen videoiden tekija. En siis niinkun ammatiltani, mutta haluaisin huvikseni teha jotain videoita. Sit jos joku tykkaa niista, niin sehan on aina sellanen pieni bonus.


Meilla on kaverin kans ollu kehitteilla sellanen videoprojekti nyt vahintaan vuoden verran, ja se on edelleenki kehitysvaiheessa, mutta ei olla viela saatu tyonnettya tata venetta vesille, so to speak. Mutta kylla se siita viela jossain vaiheessa lahtee kayntiin. Intoa ja ideoita loytyy.


Koska San Diegosta ei loydy mitaan sellasta edullista/jarkevaa/avointa harrastelijateatterimahdollisuutta (hei finnish language and your yhdyssanat), ehdotti Jessica etta alottaisin youtube kanavan, jossa voin olla niin flamboyant ku vaan haluan. Eli just naita koti show-esiintymisia :D Se kuulosti hauskalta.


Kerran ajattelin, etta ku monien mielesta naytan niin masentuneelta kun syon, etta alottaisin sellasen kanavan, missa ihan hiljaa, yksikseni, syon. Masentuneena. Tai sen nakosena ainaki.


Mutta, mitaan naista (no paitsi tuosta ensimmaisesta jutusta) ei taida tulla mitaan, koska vaikka oon mielestani melko hauska tyyppi, ja nain sanoo kaikki kaverit ja tutut, niin se ei meinaa sita etta isompi yleiso on sita mielta. Oon mielestani aika unlikeable on camera. Perustan taman mielipiteen siihen, etta ku ollaan kaverin kans periscopetettu joskus, nii se on se kiva meista. Jos se menee vessaan niin meen aika hiljaseks ja sit kukaan ei jaksa kattoa enaa :D Ei vaan kiinnosta jutella tuntemattomille, enka osaa. Mutta sitten taas jotkut puolitutut saa sellasta sydan-ystava-kohtelua multa, mika on erikoinen asia. Mutta ehkei johonki tollaseen livejuttuun kannata alkaa perustelemaan koko olemustaan. Siina on monta asiaa mitka vaikuttaa: 1. kaveri harrastaa sita usein, eli silla on jo jonkun sortin yleiso 2. monet kay siella vaan trollaamassa, kun sattuvat ohimennen paikalle (tosin, en tiia miten joku youtube kanava ois yhtaan eri juttu, sattuuhan sita siellaki) 3. se on live, homman nimi on keskustella tyypeille 4. no script of any kind, whatsoever. 5. Ma oon just hyva. Nii en tiia mika ihmisia vaivaa :D  <- tuo asenne varmaan. Ei saa tykata itestaan, varsinkaan jos on pimpillinen tyyppi.


Jaa'a. Ehka alan pitamaan jotain surullista show'ta taalla, koska tata blogia ei kato kauheen monet, vaikka tama onki julkinen blogi. Miksei joskus vaan vois oikeesti teha sita mita haluaa, eika vaan kattoo vieresta ku muut toteuttaa luovia unelmiaan?


(Oonko kayttany tata otsikkoa jo kerran? Jos niin, niin sitten vahan vituttaa.)

Do you know what I love the most?

Viime kesana (tai no syyskuussa, mutta mitapa valia tuolla on, jos asteet on sita 30+) kaytiin Robertin kans yhen kaverin Awesome Fest bileissa. Se oli ensimmainen vuosi kun ei kayty Awesome Festilla Robertin kans, mutta koska kaveri jarjesti bileet, ajateltiin etta siinahan ois oiva tapa paasta festaritunnelmaan ja tavata tyyppeja. Awesome Festin aikaan North Park on taynna tyyppeja muualta pain maata ja monet tapaa uusia tuttavuuksia AF viikonlopun aikana.

Awesome Festilla on joka vuosi myos ryhma, minne ihmiset voi kirjotella kaikkea majapaikkaehdotuksista esiintyvien bandien musiikkivideoihin saakka. Sinne voi myos kirjotella jos on tulossa vaikka yksin paikanpaalle eika tunne ketaan. Nain teki yks mies, ja se oli siella sit kirjotellu etta kun han on vahan ahistunu ja on nyt sitten yksin taalla niin ois kiva jos joku pitais seuraa. Han ei ollu ennen San Diegossa kaynny. Monet sitte oli kivoja ja ehdotti etta se lahtee mukaan syomaan jne. Se oli sitte siella bileissa illalla. Me Robertin kans paadyttiin juttelemaan sen tyypin kans melkeen koko illan. Muistan sanoneeni sille, kun se esitteli ittensa etta "ai sa oot se! Kirjottelit siella ryhmassa!" ja se sen teksti jotenki sai mut ajattelemaan itteani, kun oon ite just kans vahan sellanen. Kehuin sita siita etta se oli kirjottanu sen tekstin ja nyt se oli siella bileissa juttelemassa kaikkien uusien tyyppejen kans. Silla oli muutama paiva jaljella viela AF:n jalkeen San Diegossa ja kyseli mita kaikkee taalla kannattaa naha. Robert ehdotti sille elaintarhaa. Sita harmitti ku ei ollu seuraa elaintarhaan. Ehdotin etta mehan voidaan menna yhdessa kun mulla on vapaata ja elaintarhakortti.

Se oli tosi paljo myohassa, ja hetken jo olin unohtanu milta se naytti, niin pyorein siina awkwardisti muitten odottavien tyyppien lahella, ajatellen etta ehka se oli yks niista. Mutta se tuli sit lopulta paikalle ja muisti ainakin etta milta ma naytin. Kysyin etta mita elaimia se haluaa naha. Apinoita. Yleensa ketaan ei kiinnosta apinat. Kysyin etta onko okei jos kaydaan kaikki aviaryt lapi, kun tykkaan linnuista tosi paljo. Ei kuulemma haitannu. Yhella aviarylla oli sama nimi kun silla, ja se oli sen mielesta hauska juttu. Ostin pehmiksen ja se naki miten massiivinen se oli, nii senki piti ostaa sellanen. Tungettiin servetteja shortsien taskuihin.

En viittiny kayda koko elaintarhaa sen kans lapi. Olin melkeen laatannu suihkussa sina aamuna, olo oli hieman darrainen. Ja muutenki, ihan totta puhuakseni nii oli vaha awkward meininki. Jotenki kiusallista kun kaks vaha sellasta hiljasta tyyppia yrittaa hengailla. Kuvittelen etta kiusalliset ensitreffit tuntuu talta, paitsi tassa ainaki oli se bonus ettei ollu mitaan romanttisia yrityksia koska ihan kavereina/tuttuina mentiin. Siis kun se oli jo tavannu Robertin ja kaikkee. Toivottavasti sita ei harmittanu ihan hirveesti etta lahin kesken kierroksen. Oltiin jo kylla nahty suurin osa jo.

Ei me sit oikeen puhuttu sen kans. Oltiin facebook kavereita ja silleen. San Diegon jalkeen se kierteli muualla pain maata ennen kun se matkas takas kotiinsa itarannikolle. Jostain paikasta se lahetti mulle facebook viestia, muistellen jotain keskustelua mita se kavi Robertin kans siella bileissa, etta han on huomannu mainitsevansa kaikille ihan vahingossa etta han on New Yorkista. Sellanen juttu minka Robert oli sille maininnu siella pippaloissa ja ne oli naureskellu asialle. En ite muuten koskaan jutellu sille. Joskus se vastaili johonki mun paivityksiin, joskus ite vastasin takas, joskus taas en, jos ei oikeen ollu mitaan lisattavaa. Yleensa ei ollu. Se oli tosi aktiivinen fb:n kayttaja, ja sen paivityksia oli useampi paivassa.

Monet kavereiden kaverit tunsi sen hyvin, koska se oli suuri tekija poppunkin underground maailmassa. Se ei ite soittanu tai laulanu, mutta teki senki edesta keikkapromoja ja jarkkas niita, pyoritti omaa pienta record labelia jopa. Kuulin siita aika huonoja juttuja kerran, ja en sit viittiny olla sen kans enempaa yhteyksissa, mutta samalla siita huomas etta siina on yksinainen mies, kuka yrittaa parhaansa olla hyva tyyppi. Yksinainen joka hukkuu monien keskella. Se tunsi varmaan satoja tyyppeja, ja hulluinta on, etta vaikuttaa silta etta se ihan OIKEASTI tunsi ne tyypit, ettei ne vaan ollu jotain random facebooktuttuja.


On jotenki hullua kirjottaa tata, ksoka niinku sanoin, me ei oltu edes kavereita. Kerran tarjosin vieraanvaraisuuttani, enka edes pystyny suorittamaan sitakaan loppuun asti. Oisin joskus halunnu kysya silta sarjakuvista, koska nain ku se aina paivitteli instagramiin etta mita sarjiksia se luki. En sit koskaan laittanu sille viestia. Mutta mita yritan tassa sanoa on se, etta joskus luulee ettei sita millaan tavalla kosketa kenenkaan elamaa, mutta tassa pohdin tallasen puolitutun vaikutusta ja oon nainki paljon jo saannu puristettua sormenpaistani.

Nyt se on poissa, ja sadat ihmiset puhuu siita miten rakastettu se oli, ja vaikuttaa silta ettei se ite ymmartany sita ollenkaan. Sita on jotenki vaikea uskoa, niin paljon kun se tarjos itseaan ihmisille. Siita yhdesta tapaamisesta niissa pippaloissa sai heti sellasen vaikutelman, etta se ihan oikeasti valitti ihmisten tapaamisesta ja se muisti kaikkien nimet. Ja nyt kun oon lukenu mita ihmiset siita on sanonu, niin kylla se niin oli ilmeisesti. Mutta joskushan se on niin, etta ne kaikista avoimimmat ja mukavimmat on ne keihin sattuu kaikista eniten ja sillon silla ei oo valia kuinka monta ihmista niiden ymparilla on.


Ihan hullua.  Tekstin titteli on Saves The Day biisi. Se tykkas niista. Meki tykattiin niista Robertin kans joskus. En tiia mika sen lemppari biisi tai edes niitten levy on, koska ei juteltu koskaan. Saves The Day jokatapauksessa.

Kylma kivi.

Festerin kanssa kaytiin elainlaakarissa, ja kotiin Fester tuli pyyhkeeseen kaarittyna, eli on ollut aika itkuinen aamupaiva. Oli toinenki vaihtoehto, mutta sekaan ei kuulostanu hirvean hyvalta. Enemman siita sitten joskus kun on energiaa selittaa.

Ihan nain taysin toinen juttu joka vei ajatukset muualle hetkeks, etta nyt vasta, vaikka suomalainen oonkin, niin kuulin sellasesta ilmiosta kun Jaakko ja kylma kivi. Siis etta heinakuun 25 paiva Jaakko heittaa kylman kiven veteen ja samalla loppuu Suomen uimakausi, mutta etta sita paivaa on siirretty etta se onkin vasta elokuun viides paiva. Mutta mita nyt oon ymmartanyt blogeista ja kavereiden jutuista, niin ei siella Suomessa nyt kylla edes oo kauheesti mitaan uimakautta ollutkaan. Mahtaakohan sita kesaa tulla sinne ollenkaan? Ei siina, taallaki kesa on ollu vaha erikoinen. Iltasin joutuu laittaa pitkahihasta paalle, ja ku taalla pitais kesailtojen olla sellasia ihanan lampimia etta tarkenis ihan bikineissaki vaikka onki pimeaa iltasin. Eipa oo nakyny eika kuulunu. Mut ei kannata valittaa koska naitten koleiden iltojen myota meian kamppa on just sopivan olonen, ja se tekee rottienki ja hikisen mamman olon paljo mukavammaks! Etta kiitos vaan siita. Paivisinhan nyt tietenki on sit ihan kesakelit. Ite en oo edes korkannu uimakautta. En oo kaynny meressa enka edes kenenkaan uima-altaalla. Yhen kutsun oon altaalle saannu, mutta tuli huonoon aikaan niin piti vastata kielteisesti.


On kylla ollu ihan helvetin rankkaa viimeset pari paivaa. Alko torstaina. Torstaina siis oli Festerin elainlaakari, eika siina mitaan, mut sit oli sairas kala, ja silla oli aika roughi paiva koska se meni lavuaarista alas ja Robert joutu putkihommiin ja pelasti sen. Se sen seikkailu ei sentaan tappanu sita, vaan sit seuraavana paivana sillavalin kun se oli hoitavassa kylvyssa niin se meni huonoon kuntoon. Ja sit Festerin tila huononi lauantaina ja tassa sita nyt ollaan. Ei vois tuo Book of Mormon tulla yhtaan parempaan saumaan. Nyt tarvitaan naurua ja hilpeaa musiikkia. Ja onneks otin huomisen vapaaks sen takia. Nyt ei niinkun yhtaan huvittais menna toihin, niin senki takia tuli sopivasti.

Koska Robertilla oli tanaan toita ja taa Festerin elainlaakarikaynti oli vaha tallanen hatakaynti, olin jo eilisiltana pyytany kaverilta kyytia talle aamulle. Oltiin 10 minuuttia myohassa koska meian eessa mottoritiella oli just ehka minuutin tai kaks ennen meian saapumista tapahtunu onnettomuus. Mut muuten kavi aika nopeeta. Kaveripariskunta oli tosi ihana, ne ei antanu mun tyrkyttaa niille bensarahaa, ja menivat kahvilan kautta ja tarjos kahvin ja keksin, vaikkei ois tarvinu.

Katoin tanaan Avengers: Infinity War trailerin. Sen mista netissa on puhuttu ihan helvetisti, mita ei oo edes julkastu. Oli aika synkkaa toimintaa. Ootan tata leffaa innolla. Ehka jos katon sen viela sellaset viiskyt kertaa tanaan nii tulee parempi mieli :P Mietin etta pitaisko tanaan ottaa kaljaa, mutta ku tulee nykyaan aina kaljanjuonnista yks tietty kohta kipeeks tassa oikealla puolella, nii en tiia kannattaako. Ei se oo mitenkaan sillee AAAAI APUA kipee, mut sillee jaykasti kipee. Varmaan joku elin joka haluaa rajahtaa jos juon yhtaan enempaa kaljaa :P Hei vaan, vanhentumisen ilot.

Internetpersoona.

No nyt kirjottelen jo taas samana paivana. Ohhoh. Tuli vaan sellasta mieleen tassa asken, etta Robertin kans aina valilla puidaan yhta meidan kaveria. Se on IRL tosi kiva tyyppi, sen kans juttu luistaa helposti ja se on utelias ja esittaa kysymyksia, ja sellasenhan kans on aina kaikista kivoin jutella joka oikeesti vaikuttaa kiinnostuneelta. Mut sit sen internetpersoona on niin toivoton tapaus etta oon joutunu facebookissa piilottamaan sen, koska en jaksa sen juttuja ollenkaan. Eika kukaan muukaan oikeestaan, paitsi sen vahintaan yhta jarkyttavat kaverit :D Sen jutut on sellasia aika pretentious niinkun etta "hohoo, laitoin deittisivulla viestia kivalle tytolle, mut se lakkas vastaamasta kun kirjotin sille esseen noisemusiikin historiasta" ja kaikkee tallasta typeraa. Ollaan siis monesti mietitty etta miten jonkun internetpersoona voi erota siita oikeesta niin hirveesti. Sit todettiin etta ei meilla vaan oo mitaan tollasia ja suljettiin se luku, so to say.

Tassa asken pihalla sitten tuli taas mietittya "syvallisia" niinkun tupakan aaressa usein tulee tehtya ja aloin taas miettia tata henkiloa joka ennen luki aktiivisesti blogiani (tosin se ei paljon bloggaa itekkaan enaa, etta siina mielessa ymmarran jos ei kerkea tanne mun blogiin asti enaa), jonka kanssa tuli juteltua paljon jne, jonka vastaanotto tuntuu nykyaan jotenkin viilealta. Koska en oo koskaan saannut mitaan vastausta siihen etta mista johtuu, niin joudun itsekseni pohtia asiaa. Tai en joudu, mutta asiahan tietysti vaivaa, niin vahan pakostakin tulee mietittya. Sitten ajattelin etta no, jospa se onki sellanen internetpersoonajuttu. Etta vaikka kuinka vaittaisin ettei mulla ole sellasta, niin ehkapa mulla sittenkin on sellanen, ja tama henkilo ei pida siita, tai jaksa vaan kuunnella mun persoonan juttuja, samallalailla kun ma en jaksa tan yhden tuossa ylempana mainitun kaverin juttuja netissa. Voihan asia olla niinkin. Ja sitten aloin miettia etta onko blogi-Jenny paljonkin erilainen kun tama IRL-Jenny. Sanotaanko nyt vaikka nain etta blogissa annan enemman tilaa negatiiviselle puolelle itsestani. Mulle on ennenkin sanottu etta osaan olla tosi negatiivinen, mutta en ma ota sita valttamatta mitenkaan tosi huonona juttuna. Jotkut ihmiset vaan on enka ite ainakaan jaksa yhtaan sellasta jatkuvaa inspirational-quotes-be-the-person-you-want-to-be-tsemppausta. Mutta ei meista negaajoista tietenkaan tarvi tykata, jos se tekee pahaa jollain tasolla omalle hyvinvoinnille. Ehka se meni vaan niin. Kun oon kavereitten kanssa niin oon aika hilpee tyyppi. Ja oon oikeesti aikamoinen tsemppaaja, tai siis etta uskon kavereihini ja niiden kykyihin ja haluan etta ne onnistuu ja etta niilla menee hyvin, ja jos se onnistuminen kaipaa sita etta edes yks ihminen uskoo ja tsemppaa, niin ihan mielellani oon se tyyppi. Mutta toki ma uskallan olla myos se oma "inhottava" itseni kavereiden seurassa etta jos joku asia vihastuttaa, arsyttaa, tai jotenkin on muuten vaan unpleasant niin kylla siita puhun ja valitan taysin rinnoin :D Ja mua ei haittaa jos joku tekee just samoin. Haluaisin sanoa etta ollaan me kylla ihan sama tyyppi, mutta siviilissa kerkeaa vahemman olla negatiivinen jos on kavereiden seurassa koska on muutaki puhuttavaa ja tekemista. Blogia kun kirjottaa niin on yksin, ja sit on kerenny istua alas yksinaan ja miettiny asioita, ja on helpompi paastaa negatiiviset jutut valloilleen. Toisin sanoen, blogissa voi antaa tilaa sille huonommalle puolelle itsestaan, kun taas sen ulkopuolella ei oo aikaa sellaseen. Ja kylla ma ehka paljon mielummin oon sitten IRL se sellanen ilonen ja kiva, koska siellahan se merkitsee enemman :D Sit mita tulee naihin tallasiin iloisuuden spurtteihin, kun taalla hehkutan ja fanitan ja kirjotan capslockit paalla, niin se on ihan sataprosenttista mua blogissa JA oikeassa elamassa :D Ja ne ketka on nahny mut hehkuttamassa ihan nain in person jotain juttua, tietaa just mita koen kun huutelen taalla blogissa jostain Jordan Schlanskysta niinku eilen :D

Eli talleen lyhyesti: ehka mullakin on silleen ihan vahan sellanen persoona, mutta se persoona on kuitenkin suurimmaks osaks ihan vaan mua, silleen miten oon oikeestikkin. Ero on se, etta netissa nain yleensakki voi antaa tilaa sille osalle itseaan mika ei ehka siviilissa saa hengahtaa yhta paljon. Sille osalle, minka ei tarvi olla esilla koko ajan. Tai jotain :D

Jos nyt on sitten kaynnyt niin, etta tama persoona on arsyttanyt, niin se on aika kurja juttu. En koskaan kuvitellut olevani *se tyyppi kenet piilotin facebookissa*. En koskaan halunnut olla *se tyyppi kenet piilotin facebookissa.* (Ensin laitoin ihan sen nimen tahan, mut joskus linkkaan naita facebookiin ja se on vaha sellanen paranoid tyyppi, nii se ois ihan varmasti saattanukki tajuta olevansa tekstin henkilo jos vaan sen nimi ois ollu tuossa, vaikkei se suomea osakkaan.)

Eristavaa kielta.

Jokaiselle ulkomaalaiselle on varmasti sattunu sellasta etta tapaa jonkun keta ei tunnu kiinnostavan mikaan muu kun just se ulkomaalaisuus. Ei niinkun nahda sita ihmista ollenkaan, nahdaan vaan pala karttaa. Tata sattuu varmasti kaikista eniten niille kenen ihonvari ei vastaa sita uuden kotimaan enemmiston ihonvaria, ja siina sitten ei olla pelkastaan pala karttaa, vaan siina tulee se ihonvarikin vastaan. Siina mielessa oon itse tietenki melko etuoikeutettu. Multa ei ainakaan sen ihonvarin perusteella aleta kyselemaan mistapain oon kotosin. Multa ei itseasiassa koskaan kysyta, koska puhun englantia yhta hyvin kun kuka tahansa koko elamansa Amerikassa viettanyt. Mutta sitten on naita tallasia tyyppeja, ketka tuntee mut, ketka ei meinaa millaan paasta yli siita pikkuseikasta etten astunut maailmaan Amerikassa. Ei ketaan laheisia ystavia tietenkaan, mutta muita tyyppeja.

Esimerkki sellasesta tyypista on eras entinen kamppakaveri. Tama kenelta nyt sain puhelimen hiljattain. Kun asuttiin yhdessa, tykkasin tasta tyypista tosi paljon. Kaikki talossa piti siita. Se oli hyva tyyppi, lahti monesti meidan kanssa keikoille koska se ei tuntenu ketaan muuta kuka tykkas samasta musiikista, paitsi meidat. Istuttiin monesti ja juteltiin, muistan kun silla oli tyttokaverin kans jotain ongelmia, niin se jutteli mulle paljon, koska ei niista jatkista aina oikeen ollu juttuseuraks sellasissa asioissa. Meilla oli asioita mista puhua, mitka ei mitenkaan liittyny kenenkaan kansalaisuuteen, ja asiat oli just niinkun pitaakin.

Sitten koko talon vaki eros ja lahti eri suuntiin pain San Diegon laania. Veli muutti Arizonaan, yks takas vanhempiensa luo ja liittyi sittemmin armeijaan, kaks tyyppia vuokras uuden talon uusien kamppisten kanssa samalta alueelta, mina ja Robert saatiin tama asunto North Parkista ja tama tekstin paatahti kosi tyttoystavaansa ja nekin sai North Parkista asunnon ja muuttivat vihdoinki yhteen. Tata tyyppia siis naki aina valilla baareissa, muttei kauheen usein, ja monesti silla oli kihlattu/myohemmin vaimo, mukana niin oli kivaa nahda nain pareina ja keskustelu luisti hyvin.

Nyt viimesen vuoden aikana, sen vaimo oli asunut Texasissa koska opiskelupaikka loytyi sielta. Ja sitten tata tyyppia alkokin nakymaan useammin baareissa, ja yhtakkia tuntu ettei silla ollu enaa mitaan sanottavaa. Ainakaan mulle. Robertin kanssa ne kylla puhu kaikista kivoista jutuista, Robert oli se kuka sai kertoa kaikki hauskat jutut, meidan kivoista tekemisista, keikoista, hyvista oluista, jopa meidan rotista. Siis kaikkihan tietaa etta noi rottahommat on niinku mun juttu :D Arvatkaas mista ma sain yhtakkia puhua? Siita miten ulkomaalainen oon. Yhtakkia muhun kohdistuva keskustelu oli pelkkaa kyselya viisumeista ja oleskeluluvista, perinteista, saasta Suomessa, (olemattomasta) aksentista, aikomuksista muuttaa takas, ja niin edespain. Ensin en asiaa miettiny sen enempaa. Saa kait siita kysya, ma tosin EN pida niiden asioiden puimisesta, koska se on hirvean eristavaa keskustelua, ja siita tulee ihan ensikerrallakin sellanen olo etta henkilo yrittaa eristaa mua muista ihmisista ulkomaalaisuuden perusteella. En ma ole mitenkaan erikoinen ihminen, miksi mua tarvii kohdella sillatavalla? Sanoin tasta kerran Robertille, ja se sano etta eihan tuo nyt millaan pahalla juttele sellasia, etta kait sita nyt vaan kiinnostaa. Sitten en ajatellukkaan asiaa sen enempaa ja jatkoin elamaani, silla enhan ma mitenkaan saannollisesti nae koko tyyppia.

Paitsi nyt taman vuoden aikana oonki sitte tormanny siihen paljon useammin. Sille sattu niinkin ikavasti etta maaliskuussa sen aiti kuoli ja samana paivana vaimo katsoi parhaaksi toimittaa avioeropaperit. Joten sen jalkeen on kaveria nakyny millon missakin juottolassa. Ja tottakai, sen kanssa pitaa jutella. JA SILLA EI OO MULLE MITAAN SANOTTAVAA JOS EI SE LIITY MITENKAAN MEIDAN TILANTEESEEN JA SIIHEN ETTA OON ULKOMAALAINEN. Puhuttiin pari kuukautta sitte tasta kun mun passi on eraantyny, ja selitin etta mun taytyy lahettaa maistraattiin pari paperia ja etta samalla ajattelin vihdoinki rekisteroitya aanestajaksi, niin etta saan minakin aanestaa kun on jo monta kertaa menny omalta osalta ohi nuo Suomen aanestyshommat. Ja sainpa oikeen raikuvan vastauksen tuohon "niin joo, Suomessahan onki nyt niiiiin tarkeeta muistaa aanestaa." Ai siis mita? Etta vaan koska Suomessa ei oo ketaan Donald Trumpia riehumassa, niin se ei oo tarkeaa aanestaa? Tai etta Suomessa ei edes tarvi aanestaa koska siella ei tarvi olla tyytymaton nykyiseen poliittiseen tilanteeseen? En loukkaanu hirveen usein miesten tokeroista toitotuksista, mutta tuo kylla vahan kirpas. Niinkun etta olisin jotenki tyhma koska haluan pystya aanestaa ja vaikuttaa kotimaani asioihin, missa mun perhe kuitenkin asuu. Se siis hiljensi mut ihan taysin ja en voinnu muuta ku tuijottaa kaljaani ja Robert yritti siina jotain puolustella ja tietenki, Robertia voi kuunnella koska se on mies ja amerikkalainen ja blaa blaa blaa. Talla samalla tapaamiskerralla tuli muutaki tosi loukkaavaa lappaa. Ulkomaalaisethan on just sita - viihdetta muille. Ikuisten aksenttivitsejen kohde. Sinun tapasi ovat vaarat. Taalla tehdaan nain. Mika on ihan sairasta, koska taa tyyppi ei oo mikaan ulkomaalaisvastainen tyyppi, hirveen liberaali ihminen ja ihmisoikeuksien tukija. Mutta se on kait taa etta kun luulee tuntevansa jonkun, niin sit saa heittaa vaikka mita paskaa lappaa, koska "mehan ollaan kavereita. Se on vitsi vaan, hei. Ala suutu." No, makin olen ihminen ja se takaa oikeuden suuttua. Tiedan, tiedan. Ihan hullua ajatella etta joku jostain muualtakin on vain ihminen. Kreisii.

Ja tassa nyt kun nahtiin se Robertin synttareina, niin...no tarviiko edes sanoa? Se heitti jotain ihan paskaa ja kuivaa lappaa ku puhuin meidan perheen entisista koirista. "Ai onks Suomessaki koiria? Eiks teilla oo vaan jaakarhuja?" SIIS MITA HELVETTIA. Ku puhutaan ihan talleen normaalisti, KOIRISTA, tai ihan mista vaan, mihin ei siis MITENKAAN LIITY SUOMI TAI MIKAAN MUUKAAN MAA, KOSKA PUHEENAIHE ON KOIRAT tai mika vaan random juttu, niin siihen on pakko tunkea sellasta "sina olet ulkomaalainen" eristavaa kielta. Sitapaitsi meilla oli mukana meidan laheiset ystavat S&S ja oon huomannu etta jos meilla on joku tuttu/kaveri mukana, ja taa tyyppi on siella, nii se kysyy niilta meidan kavereilta heti etta mista ne on kotosin, ihan ku meilla olis vaan ulkomaalaisia kavereita sen takia koska ma oon ulkomaalainen. Joka kerta kun naan tata tyyppia, oon taysin ajattelematta etta mitas paskaa sielta tanaan pursuaa, koska ei tollasta nyt pitais tarvia ajatella, eika kukaan muu oo noin mauton ja aalio, ja mieli on korkealla koska lahinna tulee ajateltua etta onpas kiva menna kaljalle rakkaan mieheni kanssa ja naha vahan tuttuja, onpa hyva paiva! Mut kotiuduttua on aina kurja olo. Etta nainko jotkut ajattelee musta? Etta oon vaan joku token foreign friend, joku lappa. Ja jos en oo lappa, niin oon valistaja. Kulttuuriopas. Ma en halua olla mitaan noista. Haluan etta ihmiset on mun lahella sen takia koska niiden mielesta oon kiva tyyppi. Ja jos jotain oikeesti kiinnostaa tietaa jotain Suomesta, niin kylla multa saa kysya, mutta osaan ma itsekkin kertoa jos joku asia on vaha erilailla entisilla kotikulmilla. Mutta se kun kokonaiset keskustelut alkaa pyoria sen ymparilla etta oon vahan "erilainen" (enka edes oo, Robertki katto hei Power Rangersia ja samoja piirrettyja ku ma, nii kerta. Meilla on tv:t Suomessaki. SHOCKING) niin eihan siina voi muuta kun pahottaa mielensa, koska se alkaa olla hieman lapinakyvaa kun samat ihmiset kohtelee samallatavalla kerrasta toiseen. Ehka Robert on oikeassa, ehka sen tarkotus ei oo loukata, mutta niinkun sanoin, se on kyllastyttavaa etta joka kerta oon joku vitsin kohde, mun "kulttuuria" vahatellaan, ja en saa tuntea oloani osaksi porukkaa. Ainakun ne Robertin kanssa juttelee, tunnen oloni tyhmaksi. Oon vaan Robertin ulkomaalainen vaimo. Tilattu netista. Millaan mita sanon ei oo merkitysta. Ja on tassa mahdollisesti jotain sukupuolistettuakin, mutta se onkin ihan eri asia ja siitakin voisin kirjottaa nain pitkasti, ja se koskeekin sitten useampaa miespuolista tuttua, eika vaan tata tyyppia :D

Joskus mietin etta pitaisko vaan rohkeasti sanoa etta kuuleppa, jos ei sulla oo mitaan muuta keskusteltavaa mun kanssa, niin oisko vaan parempi ettet sitten keskustele ollenkaan? En jaksa olla jonkun lappa. Se, jos muut kaverit vaikka nauraa sille etta heilutan paljon kasiani puhuessa, se on yks juttu. Se on sellanen hassu juttu, mita en ehka ite huomaa, mika ei loukkaa vaikka kaverit nauraiski sille seikalle mun selan takana. Me tehdaan kaikki varmasti niin joskus, mutta me silti pidetaan niista ihmisista eika se oo mitaan sellasta ilkikurista paskanpuhumista. Mutta taa etta mulle nauretaan pain naamaa johtuen sellasesta asiasta mille ei nyt valitettavasti voi teha mitaan (ja sama se olisko mulla tan maan kansallisuus, oon silti alunperin Suomesta kotosin.) Mutta sille paskanpuhumiselle ja ikuiselle piikittelylle voi tehda jotain. Mietinpa vaan onko siita mitaan hyotya...

Lapsivapaa.

Tuo vasektomiajuttu vahan innosti kirjoittamaan taman tekstin, jota olen jo muutenkin melkeen koko blogin olemassa olon aikana halunnut kirjoittaa :D Se on vaan se kun tuntuu etta aina pitais vahan miettia etukateen mita haluaa sanoa ja ma en oo oikeen hyva sellasessa, vaan improvisoin. Pari juttua nyt tietenki haluan saada tahan mukaan, etta eikohan se onnistu!

Tuo sana lapsivapaa, en tieda voiko sita kayttaa suomeks. Se kuulostaa suomenkielella enemman silta etta nyt on vanhemmat saannut vapaata muksuista perjantai iltana. Englanniksi kuitenkin termeilla "child free" ja "childless" on ihan eri merkitykset. Esim. me ei olla "childless" eli lapsettomia, koska se vihjaa sita etta pariskunta (tai miksei sinkkukin) haluaa lapsen muttei syysta tai toisesta pysty sellaista hankkimaan. "Child free" eli lapsivapaa (edelleenkin, paihoittelen jos tama on vahan hoono soomi, koska musta ainakin toi ei kuulosta oikeelta tolleen kaannettyna :D) tarkoittaa sita etta on aktiivisen valinnan tehneena pysynyt "lapsettomana." Eli sellainen ihminen/pari joka ihan tarkoituksella on ilman lapsia, eika aio niita hankkiakkaan, todennakoisesti.

Kun on nainen, niin ihmiset tykkaa tykittaa tuota lastentekohommaa joka suunnasta, kun sehan vahan niinkun "kuuluu" asiaan etta niita tehdaan, varsinkin jos on naimisissa. Ihmisia jotenkin ihmetyttaa se ihan hirveesti etta miten joku voi olla naimisissa mutta ei hankkia lapsia? Ihan kun se naimisissa oleminen on joku sen merkki etta nyt ei muuta kun haarat levalle ja vahan seksimusiikkia taustalle ja bon voyage, little tadpoles :P Huvittavaa, kun suurin osa niista kenet tiedan kenella on lapsia ei oo tai ollu lasten syntyessa naimisissa :D Sit tunnen toki niitaki pareja ketka lisaantyy heti kun on sanottu "tahdon" ja se on mun mielesta jotenkin hairitsevaa, kun se vaan todistaa sita etta kun on naimisissa niin sit saa ja pitaakin tehda lapsia. Mutta kukin tyylillaan. Kukas mina olen asiaa kommentoimaan kun itsellani ei ole mitaan tarvetta lisaantya :D

Lapsivapaan suurin tuki tulee oman ikaisilta naisilta kenella on lapsi(a.) Nama naiset tietaa millaista on kun on lapsi, ja tietavat ettei se ole kaikkien juttu. Se on musta just kiva kun mun kaverit kenella niita on on tosi ok sen kanssa ettei mulle ole eika tule olemaan lapsia. Se kenelta saa kaikista vahiten tukea on miehet. Mika on mun mielesta tosi yllattavaa koska mita helvettia se kuuluu jollekki random miehelle etta miten meilla harrastetaan seksia :D Mutta kun miehet yleensa yrittaa kaikista eniten tunkea naisia sukupuoliroolejen maaraamiin muotteihin. Tulee katsos epamukava olo jos joku nainen tekee vahan erilailla, jy nou. Ihan randomitki miehet on tullu kertomaan mielipidettaan asiasta. Oltiin kerran jokunen vuosi sitten edesmenneessa Eleven-baarissa, ja seistiin pihalla polttelemassa tupakkaa, kun siihen tuli joku ensin ihan mukava Robertin ikanen mies juttelemaan. Keskustelu vaihtui hieman henkilokohtaisemmaksi ja paljastettiin olevamme kihloissa (eli juu, tasta on jokunen vuosi) ja sitten tietenkin kysyttiin etta no mites noi lapset. No mehan tietenkin katsottiin toisiamme tietavasti ja vastattiin etta ei meille. Talla miehella oli lapsi ja sehan sitten alkoi saarnata siita miten siistia on kun on lapsi ja kylla ne on niin ihania ja elama muuttuu ja blaa blaa blaa. Siis naita samoja mita nyt on kuullu joltain mummuilta teini-iasta asti. Ainoa ero on siis se etta nyt naita kuulee oman ikasilta miehilta. Naapuriliikkeen jaba oli sita mielta etta pitais pyorayttaa omat lapset niin sit ei haittaa ostoskeskuksessa pyorivat lapset. Tosin sen jatkan jatan kylla ihan oman arvoonsa, enka kuuntele mitaan mita se sanoo kun sen suu on taynna paskaa muutenkin :D Robertinkin toissa ne on ne miespuoliset tyokaverit keita hirvittaa se kun Robert sanoo etta eipa tuu meille tollasia. Siella ollaan kauhisteltu etta miten Robertilla, miehella, ei oo minkaanlaista lisaantymisviettia. Etta nykyaan miehessakin on jotain vikaa jos ei halua lasta. Onhan se ihan kiva, etten oo sitten yksinani se kenessa on jotain "vikaa" :D

Se kun ihmiset sanoo etta "sun maailmas muuttuu kun saat lapsen" on just yks niista syista miksen halua lasta. Toki, ois kiva jos elamaan tulis pari muutosta, mutta mitkaan niista ei liity lapseen, vaan enemmankin vahan tasaisempaan elamaan. Niinkun etta ois oikea tyo ja nuo greencardhommat putkessa ja sellasta. Oon muutenkin jo 29, enka oo edes kaynnyt koulujani loppuun, ja ennen kun voin menna takasin kouluun haluan olla ainakin vuoden toissa, ja saastaa rahaa. Se meinaa sita etta oon jo kerennyt tayttaa 30 ja plus kun lahden tosissani unelma alani peraan. Se on mulle paljon tarkeampaa, ja sekin tulee muuttamaan ajatustapojani ja arkeani ja kaikkea muuta. Se tulee varmasti muuttamaan suhdettani mieheeni, siina missa joku kiljuva kakara tekee sen toisille. En halua etta se muuttuu sen takia etta siina on yhtakkia kolmas henkilo mukana. Enka halua etta yhtakkia on ihminen kenen ehdoilla pitaa menna (vaikka sita nykyaan sanotaan etta suunnittele lapsi niin etta siita tulee osa sita jo olevaa elamaa, eika niin etta rakennetaan elama sen lapsen ymparille) jne. En ma halua mitaan sellasia muutoksia. Ei tietenkaan oo reilua etta pitaa valita ura tai lapset, mutta musta se ura kuulostaa paljon kivemmalta niin mua ei silleen kylla haittaa ollenkaan :D Sitapaitsi jos on lapsia niin sit ei voi hankkia kaikkia niita lemmikkeja mita haluan! Kun me ollaan jo paatetty etta meille tulee (sit kun on molemmilla palkkaa ja ylimaarasta kulutettavaa ja isompi koti) kaikkia elaimia. Tulee koira, toivottavasti rotille/pienelaimille on oma huone, jos on takapiha niin ankka/kana ehka, ja kaikkee tallasta. Elaimet on vahan niinkun mun passion in life, niin sit ei ois enaa aikaa hoitaa karvalapsia jos pitaa hoitaa nahkalasta. Musta ei oo yhtaan reilua etta ihmisen pitais luopua niitten kiinnostuksen kohteista/harrastuksista/asioista jotka inspiroi niita, vaan sen takia etta pitaa vahan lisaantya valilla.

Lisaa syita loytyy; tuntuu etta amerikkalaiset miehet on jotenkin hirveen avuttomia kun on kyse lapsista. Kun kattoo niita sellasia surkeita komedioita missa nauru tulee raidalta, niin selviaa etta miehet on ihan hukassa kun aiti jattaa lapsen isan huostaan hetkeksi. Seuraa vaikka mita draamaa ja kommellusta ja aiti kadet hikoilleen vilkuilee puhelinta kesken tyttojen illan koska sitahan ei koskaan tieda mita siella kotona tapahtuu kun avuton isa on lapsensa kanssa yksin kotona! Kaikki isat ei tietenkaan oo sellasia, ja nakeehan noita meidan ikasia isia kaupungilla kaksin lastensa kanssa. Hieno homma. Mutta mun mies ei ole sellainen :D Tiedan jo, etta se lastenhoito jaisi mulle ihan kokonaan. Jos haluaisin lapsen, ja haluaisin olla yksinhuoltaja, niin en menis naimisiin, ja menisin vaan johonki spermapankkiin hakeen vahan dna:ta :P Niin. Mutta ei se haittaa, kun ma en itekkaan halua hoitaa mitaan paskapakkauksia, niin ei oo valia :D

Etta pitaisi siis karsia 9 kuukautta ja sit viela kattoo ku toinen istuu sohvalla ja rentoutuu siina kun ite pyyhkia kuolia paidaltaan.  Joo, ei kiitos. Sekin viela etta YHDEKSAN KUUKAUTTA. Hyi kamala. Mulla ei ole edes mitaan intoa kokea raskautta. Joo, on varmaan tosi maagista joittenki mielesta ja hirveen jannaa ku lapsi kasvaa sun sisalla ja oi, mika bondaus sessio se onkaan. Mut kun ei se mee niin aina kaikkien kohdalla, ja mua vituttaa se kun sellaset epatoivoset mammat kenella ei taida olla tarpeeks kavereita kenella on lapsia yrittaa silla raskauskokemuksella houkutella sua pyorayttamaan parit mukulat. Musta oli just ihanaa kun Jessica ootti Edithia kun se aina kiros sita etta putket ei toiminu ja oli paha olo jne, kun ei se nyt oikeesti voi olla kaikkien mielesta joku maailman upein asia. Joo, kylla ma tiian; "ethan sa voi tietaa ennen kun oot raskaana." Ehka ma tiedankin jo :D Ja nyt siirrymme sitten tahan kohtaan mista mun vanhemmat aina sanoo ettei saa puhua aaneen, ja se on mun mielesta ihan taytta paskaa koska sen takia ihmiset ajattelee asiasta niin hirvean yksipuolisesti. Jos tama niiden mielesta heijastaa niiden tyota mun vanhempina, ja se on niitten mielesta havettavaa, olkoon sitten niin. Olen (ja olin jo sillon) aikuinen eika silla ollut, eika ole vielakaan yhtaan minkaanlaista tekemista sen kanssa minkalaisen kasvatuksen olen kotona saannut. En aio olla hiljaa asioista jotka on mielestani normaaleja ja jotka ei minua haveta. Jos havettaa heita, tai muita, niin asia ei ole minun ongelmani. Eli abortti, kuten saattaa arvata. Me ollaan kuulkaa Robertin kanssa koettu "raskauden ilot" kerran ja se oli jotain niin jarkyttavaa mielestani. Johtuu tietysti varmaan aikalailla siita etta kun en ihan oikeesti halua lapsia. Mutta sellasta sattuu pariskunnillekki joskus, ja se ei aina meinaa sita etta "oi ihana, mika sattuma, nyt meista tulee vanhempia!" vaan joskus se tosiaankin, ihan parisuhteissakin tarkoittaa tata: "no voihan helvetti. Mitas sanot jos varataan aika lapsi-ulos-nyt-laakarille?" Musta ei oo mitaan hohdokasta siina etta oksentelee jatkuvasti ja on pahalla tuulella ilman mitaan syyta. Eika se edes kestanyt kun 2 kuukautta ennen kun vedin klontin soluja alas vessanpontosta. Tuntui koko ajan silta kun olisin vaan sairastunut johonkin inhottavaan tautiin ja kohta olen paraantunut. Ihmisia hirvittaa kun tasta puhuu, koska kaikki luulee etta abortit on aina surullisia, naisia kaduttaa aina ja tuntevat olevansa hirveita ihmisia. Ehka olen jonkun mielesta hirvea ihminen, mutta ei silla oo mitaan valia, kun en kerran itse koe olevani tuon takia yhtaan sen huonompi kun ennen koko kokemusta :D Eika ole ikina kaduttanut, ei ollut mitenkaan surullista. En itkenyt, lahinna olin helpottunut ja mielentila virkeni huomattavasti kun ei jatkuvasti ollu ilkeella paalla ja oksennukset kurkussa. Joskus Robertin kanssa vitsaillaan siita miten hirveeta on ajatella etta meillakin vois olla jo ala-aste ikainen lapsi. Hyyh! Ja tekisin muuten saman nytkin jos yhtakkia huomaisin olevani raskaana. Ja Robertista se olis ihan ok. Ja eihan se nyt periaatteessa ookkaan sen paatettavissa, mutta siis kiva kuitenki tietaa etta se on ihan on the same page mun kanssa tassa asiassa :D Niin. Aborteista pitaa puhua. Ihmiset saa mun puolesta lopettaa tuon surkeen kuvan levittamista; yhyy, abortti ja nyyhk nyyhk. Kun sain tukea kavereilta, oli yhdella lapsi jonka oli meinannut ensin abortoida. Se oli kiva ja sano vaan kaikkee sellasta etta "ei se varmaan oo niin vaikeaa kaikille kun se oli mulle" ja niin, ei ollutkaan. Toinen kaveri nyyhkisteli nuorempana hankkimaa aborttiaan ja jotenkin projisoi sita omaa oloaan muhun, ja olin ihan hamillani asiasta kun olin jo kerennyt kirota sita miten perseesta oli etta nyt paasi kaymaan nain (oma syy, oma vika, blalalalalalalallalabalalaika.)

Siis niita syita on varmasti sata, jos enemmankin ja haluaisin listata niista jokaisen, mutta en miettinyt tata tekstia kauheesti etukateen niin niita on vaikea repia hatusta talleen :D Musta on kiva miten normaalia se on nykyaan ettei parit hanki lapsia. Tuntuu etta nykyaan parit haluaa lapsia vahemman kun taas sinkut enemman (mita heteropareihin tulee, ainakin. En voi puhua samaa sukupuolta olevien pariskuntien puolesta.) Ei muuta kun yh-aiteja kehiin! Antakaa niita lapsia niille ketka niita oikeasti haluaa, sen sijaan etta ahdistellaan tallasia hirveita abortin kannustajia kun mina :P Sit muutenkin kun on aiti niin joku valittaa sita etta on rupsahtaneen nakonen ja voi voi tuon mies parkaa kun toi kayttaa vaan pyjamahousuja koko ajan, mut sit jos on aiti ja pukeutuu miten normaalisti pukeutuis, vaikka lyhyeen hameeseen tms, niin sit tulee sellasta paskaa tekstia (etenkin miehilta, t. joku kenen tyopaikkanaapuri on tallanen paskajatka) "siis ei aidin kuulu pukeutua tolleen! Onpa sopimatonta! Mika huora!" Ei niinkun voi voittaa. Mulla menis muutenki hermot jatkuvasti kaikkien kans jotka tietaa muka miten lasta hoidetaan, ketka eparois omia kykyjani. Mulla on jo yks kaveri kuka tekee niin kun on kyseessa meidan rotat, ja sekin on jo ihan tarpeeksi rasittavaa (ja tietenkin talla kaverilla oli rottia viimeks joskus 10 vuotta sitte. Just niinku naa tyypit ketka valvoo toisten lastenhoitoskillseja, niilla ollu pieni vauva viimeks joskus 20-30 vuotta sitte :D)

Eli lyhye(mma)sti; kaikki naimisissa olevat eivat hanki lapsia. Miehet tykkaa ahdistella naisia, mutta myos toisia miehia siita kun ei halua lapsia, mutta yllattavan suuri osa tuesta ja kannustukseta tulee saman ikaisilta naisilta kenella on jo lapsi(a.) Omat syyni ovat monet, mutta tiivistettyna ehka eniten ne etta sitten ei jaisi aikaa asioille mitka merkitsevat tosi paljon (elaimet,) ja se ettei mua yksinkertaisesti kiinnosta mikaan osa niiden saamisesta, ei edes raskaana oleminen. Myos abortit on ihan ok, ja niista pitaisi pystya puhua vapaasti, silla kaikkien aborttikokoemus ei ole mikaan surullinen ja katuvaisen tarina (ja vaikka olisikin, niin niistakin on hyva puhua!) Lapsia niille ketka niita haluaa, oli sitten kyseessa joku homopolykommuuni taikka sitten sinkkuaiti. Ei ahdistella niita ketka niita ei halua, oli sitten kyseessa monta vuotta naimisissa ollut pari, tai sinkku jonka "aika alkaa olla lopussa." Niin!

Ei ollut kauheen lyhyt tiivistys, mutta eikohan siina ollut kaikki tarkeimmat :D Jos sinulla on lapsia, niin toivottavasti en loukannut. Se ei tietenkaan ollut missaan vaiheessa tarkoitus! Naurattaa muuten sekin etta oletetaan etta jokainen pariskunnissa edes identifioi naisena ja miehena, mutta se onki ihan eri asia, toiselle paivalle.