Do you know what I love the most?

Viime kesana (tai no syyskuussa, mutta mitapa valia tuolla on, jos asteet on sita 30+) kaytiin Robertin kans yhen kaverin Awesome Fest bileissa. Se oli ensimmainen vuosi kun ei kayty Awesome Festilla Robertin kans, mutta koska kaveri jarjesti bileet, ajateltiin etta siinahan ois oiva tapa paasta festaritunnelmaan ja tavata tyyppeja. Awesome Festin aikaan North Park on taynna tyyppeja muualta pain maata ja monet tapaa uusia tuttavuuksia AF viikonlopun aikana.

Awesome Festilla on joka vuosi myos ryhma, minne ihmiset voi kirjotella kaikkea majapaikkaehdotuksista esiintyvien bandien musiikkivideoihin saakka. Sinne voi myos kirjotella jos on tulossa vaikka yksin paikanpaalle eika tunne ketaan. Nain teki yks mies, ja se oli siella sit kirjotellu etta kun han on vahan ahistunu ja on nyt sitten yksin taalla niin ois kiva jos joku pitais seuraa. Han ei ollu ennen San Diegossa kaynny. Monet sitte oli kivoja ja ehdotti etta se lahtee mukaan syomaan jne. Se oli sitte siella bileissa illalla. Me Robertin kans paadyttiin juttelemaan sen tyypin kans melkeen koko illan. Muistan sanoneeni sille, kun se esitteli ittensa etta "ai sa oot se! Kirjottelit siella ryhmassa!" ja se sen teksti jotenki sai mut ajattelemaan itteani, kun oon ite just kans vahan sellanen. Kehuin sita siita etta se oli kirjottanu sen tekstin ja nyt se oli siella bileissa juttelemassa kaikkien uusien tyyppejen kans. Silla oli muutama paiva jaljella viela AF:n jalkeen San Diegossa ja kyseli mita kaikkee taalla kannattaa naha. Robert ehdotti sille elaintarhaa. Sita harmitti ku ei ollu seuraa elaintarhaan. Ehdotin etta mehan voidaan menna yhdessa kun mulla on vapaata ja elaintarhakortti.

Se oli tosi paljo myohassa, ja hetken jo olin unohtanu milta se naytti, niin pyorein siina awkwardisti muitten odottavien tyyppien lahella, ajatellen etta ehka se oli yks niista. Mutta se tuli sit lopulta paikalle ja muisti ainakin etta milta ma naytin. Kysyin etta mita elaimia se haluaa naha. Apinoita. Yleensa ketaan ei kiinnosta apinat. Kysyin etta onko okei jos kaydaan kaikki aviaryt lapi, kun tykkaan linnuista tosi paljo. Ei kuulemma haitannu. Yhella aviarylla oli sama nimi kun silla, ja se oli sen mielesta hauska juttu. Ostin pehmiksen ja se naki miten massiivinen se oli, nii senki piti ostaa sellanen. Tungettiin servetteja shortsien taskuihin.

En viittiny kayda koko elaintarhaa sen kans lapi. Olin melkeen laatannu suihkussa sina aamuna, olo oli hieman darrainen. Ja muutenki, ihan totta puhuakseni nii oli vaha awkward meininki. Jotenki kiusallista kun kaks vaha sellasta hiljasta tyyppia yrittaa hengailla. Kuvittelen etta kiusalliset ensitreffit tuntuu talta, paitsi tassa ainaki oli se bonus ettei ollu mitaan romanttisia yrityksia koska ihan kavereina/tuttuina mentiin. Siis kun se oli jo tavannu Robertin ja kaikkee. Toivottavasti sita ei harmittanu ihan hirveesti etta lahin kesken kierroksen. Oltiin jo kylla nahty suurin osa jo.

Ei me sit oikeen puhuttu sen kans. Oltiin facebook kavereita ja silleen. San Diegon jalkeen se kierteli muualla pain maata ennen kun se matkas takas kotiinsa itarannikolle. Jostain paikasta se lahetti mulle facebook viestia, muistellen jotain keskustelua mita se kavi Robertin kans siella bileissa, etta han on huomannu mainitsevansa kaikille ihan vahingossa etta han on New Yorkista. Sellanen juttu minka Robert oli sille maininnu siella pippaloissa ja ne oli naureskellu asialle. En ite muuten koskaan jutellu sille. Joskus se vastaili johonki mun paivityksiin, joskus ite vastasin takas, joskus taas en, jos ei oikeen ollu mitaan lisattavaa. Yleensa ei ollu. Se oli tosi aktiivinen fb:n kayttaja, ja sen paivityksia oli useampi paivassa.

Monet kavereiden kaverit tunsi sen hyvin, koska se oli suuri tekija poppunkin underground maailmassa. Se ei ite soittanu tai laulanu, mutta teki senki edesta keikkapromoja ja jarkkas niita, pyoritti omaa pienta record labelia jopa. Kuulin siita aika huonoja juttuja kerran, ja en sit viittiny olla sen kans enempaa yhteyksissa, mutta samalla siita huomas etta siina on yksinainen mies, kuka yrittaa parhaansa olla hyva tyyppi. Yksinainen joka hukkuu monien keskella. Se tunsi varmaan satoja tyyppeja, ja hulluinta on, etta vaikuttaa silta etta se ihan OIKEASTI tunsi ne tyypit, ettei ne vaan ollu jotain random facebooktuttuja.


On jotenki hullua kirjottaa tata, ksoka niinku sanoin, me ei oltu edes kavereita. Kerran tarjosin vieraanvaraisuuttani, enka edes pystyny suorittamaan sitakaan loppuun asti. Oisin joskus halunnu kysya silta sarjakuvista, koska nain ku se aina paivitteli instagramiin etta mita sarjiksia se luki. En sit koskaan laittanu sille viestia. Mutta mita yritan tassa sanoa on se, etta joskus luulee ettei sita millaan tavalla kosketa kenenkaan elamaa, mutta tassa pohdin tallasen puolitutun vaikutusta ja oon nainki paljon jo saannu puristettua sormenpaistani.

Nyt se on poissa, ja sadat ihmiset puhuu siita miten rakastettu se oli, ja vaikuttaa silta ettei se ite ymmartany sita ollenkaan. Sita on jotenki vaikea uskoa, niin paljon kun se tarjos itseaan ihmisille. Siita yhdesta tapaamisesta niissa pippaloissa sai heti sellasen vaikutelman, etta se ihan oikeasti valitti ihmisten tapaamisesta ja se muisti kaikkien nimet. Ja nyt kun oon lukenu mita ihmiset siita on sanonu, niin kylla se niin oli ilmeisesti. Mutta joskushan se on niin, etta ne kaikista avoimimmat ja mukavimmat on ne keihin sattuu kaikista eniten ja sillon silla ei oo valia kuinka monta ihmista niiden ymparilla on.


Ihan hullua.  Tekstin titteli on Saves The Day biisi. Se tykkas niista. Meki tykattiin niista Robertin kans joskus. En tiia mika sen lemppari biisi tai edes niitten levy on, koska ei juteltu koskaan. Saves The Day jokatapauksessa.