Toistuva teema.

Ajattelin tassa hiljattain etta sitahan vois koittaa vahan de-stress silleen miten normaalit ihmiset elaa. Ensinnaki, kaljan ryystamista on saadetty niin ettei sita harrasteta ihan jatkuvasti, ja se on ollu ihan hyva juttu. Ja toiseks, oon yrittany vaha hengailla kavereitten kans, kun tuntuu etta sita tekee niin harvoin nykyaan ja sit sita istuu kotona yksinaan masentuneena koko ajan.


Perjantaina sai juoda kaljaa, koska perjantai, nii sit juotiin kaljaa. Sit soitin yhelle kaverille Suomesta kenen kans en ollu puhunu pitkiiiiiin aikoihin. En oo sita nahny neljaan vuoteen ja me ei ihan hirveen usein edes viestitella. Mut puhuttiin sit puhelimessa sellaset 2 tuntia ja oli kivaa! Se oli kans ollu vahan viihteella. Puhelu paatty koska sen lapsi heras (eika se ite ollu viela menny nukkumaan) ja ma oksensin suuhuni. I give this two thumbs up.

Lauantaina istuttiin kotona Robertin kans eika oikeen tehty mitaan. Robert joi kaljaa, mina en. Ja sit yhtakkia tuli viesti kaverilta kenesta ei oo kuulunu mitaan pitkaan aikaan (en edes muista millon sita oltais viimeks nahty) joka pyysi kaymaan koska siella oli kaikkia muita kavereita keta ei oltu nahty hetkeen jne. Robert ei ollu ajokunnossa niin hetken kerettiin harmitella etta onpa perseesta ku ei nyt voidakkaan naha teita, mut sit kaveri sano etta no minapa tilaan teille Uberin, nii paasette tulemaan. Niin me sit hypattiin Uberin kyytiin ja kiidettiin kohti El Cajonia. Siella oli kaikennakosta kaveria ja oli kiva naha kaikkia pitkasta aikaa. Yks tosin sit vaan halus avautua koko illan siita miten perseesta sen avioliitto oli ja kavi tietty vaha saaliks. Toivottavasti niitten asiat jarjestyy.

Maanantaina kavin paivalla yhen kaverin luona. Juteltiin pari tuntia ja sit katottiin Daisy of Love'a :DDDd Kavi ilmi etta sitaki on vaha masentanu viime aikoina. Puhuttiin siita ja siita etta kaikki kenet me tunnetaan juo ihan liikaa. Oli hauskaa. Sovittiin etta jos ei kereta talla viikolla hengaamaan uudestaan niin ens viikolla sitte. Sopii mulle!

Eilen kavin yhen toisen kaverin luona. Se on talla hetkella tyoton ja on sekin vahan masentunu just siita etta se on vaan kotona koko ajan. Niitten pihassa on uima-allas, nii hengattiin sit altaalla vaan koko paiva. Seki oli tosi kivaa. Se oli ostanu mulle uudet kengat kirpparilta koska oli nahny ne ja ne oli just mun nakoset. Lahin just kun sen mies, myoskin yks meidan kavereista, tuli kotiin ja kun ite tulin kotiin, oli Robert just tullu kotiin.

Tanaan olis tarkotus teha jotain veljen kans, mut toisaalta ei oo mitaan varmaa sovittu. Sen idea hengailemisesta on aina se, etta me mennaan sen luo kaymaan. Mut ku ois myos trivia tanaan ja ei olla kayty torstaitriviassa hetkeen. Mut ois myos kiva menna sen luo, koska sen terassi on kuulemma ihan eri nakonen nyt. Ja meilla ois Fargooki katottavana. Vahan kylla arsyttaa etta meian pitais aina olla menossa jonku muun luo. Musta ois kiva ku meillaki kavis porukkaa valilla ettei tarvi aina ite maksaa busseista tai hikoilla kavellessaan jonnekki. Tiian etta tyypit miettii et onko meilla siivottu vai ei, mut ei kait sita nyt pyydeta ketaan kaymaan jos ei oo siivottu. No, Tytti tulee pian kaymaan, sit on vierasta ainaki parin viikon edesta. Ja SIISTIA JOPA.

Huomenna on Robertin vapaapaiva, ensimmaista kertaa sen akvaarioreissun jalkeen, eli se on nyt ollu toissa nonstop sellaset 8 paivaa. Huh. Tieda sitte saako sita mitaan tehtya huomenna, mut kylla sellanen quality time miehen kans on just hyva. Lauantaina on kavereilla grillipippalot uima-altaalla, sinne vois ehka menna. Mut meian oli myos tarkotus kayda yhessa leipapaikassa ku siella on 6 vuotis bileet ja 20% alennusta, ou jee. Toivon tavallaan ettei kutsuttais toihin lauantaina, koska sit ei voi teha mitaan naista. Vaikka on ne tyotki ihan jees, mut ku on jo vaha niinku asettunu siihen etta on jotain tekemista

Tallanen viikko. Tosi kurjaa huomata miten moni kaveri on masetunu. Tallanen toistuva teema, etta ei naha pitkaan aikaan ja kun nahaan, kaikkia ahistaa. Joissain tapauksissa kyseessa on kliininen masennus, ja toisissa sellanen tilanteen tuoma. Ite oon aina sellanen tilanteen tuoma masentelija. Miks kaikilla pitaa menna huonosti? Ollaanko me jotenki surkeita ja tehty huonoja elaman valintoja ku tuntuu kaikista talta? Onneks me sentaan voidaan pitaa toisillemme seuraa ja jutella, ja on kiva lahtea kaverin luota kun silla loistaa hymy silmissa ja itella on just samanlainen olo. Omasta huonosta olosta on tullu jotain hyvaaki; sita jotenki oppii ottamaan paivan kerrallaan ja arvostaa kaikkia tyyppeja. Arvostan kavereita, Robertia ja meian rottia jotenki vahan ekstrasti.