Katsoin kuvia rotskuleistani. Onpa ikava joitain niista ketka menehtyivat tana vuonna. Kyllapa ne rotat on vaan niin ihania <3
Kuvia mun lapsista ;D
Ellis, joka lopetettiin jouluna viime vuonna. Ellis oli 2 vuotta, eli han kerkesi elaa vanhaan ikaan ja eli hyvan elaman.
En osaa kuvitella etta koskaan tulisi olemaan samanlaista pakkausta kun Ellis.
Wilhelmina (Ellisin sisko), joka lopetettiin taman vuoden Helmikuussa. Willella oli kasvain joka vaikutti siihen elaman laatuun. Wilhelminakin oli 2 vuotta, vahan paalle 2. Hirveen mukava rotta, tykkas kaikista ja antoi aina pusuja! Ja repi mun hiukset monesti koska han tykkasi sukia niita :D
Porter, joka nukkui pois oman kodin rauhassa Tammikuussa. Porter eli vain 1,5 vuotiaaksi. Porterin edelliset omistajat vaikuttivat asiaan syottamalla hanelle tosi huonoa ruokaa eika hanta kohdeltu kovin hyvin. Porter oli siis aina vahan ujo, mutta kylla rotta rottaihmisen tuntee, koska mamman seura kelpasi aina valilla ;D Isukin syliin ei Porter kovin mielellaan mennyt. Porterin siskokin kuoli samoihin aikoihin, nain kerrottiin meille rottakodista, eli siella oli huonot geenitkin. Porter sairastui korvatulehdukseen. Soi laakkeita, mutta kun oli tarkoitus menna yhtena paivana uudestaan tutkimuksiin, niin ei keretty. Porter kuoli paiva ennen laakarintarkastusta.
Roger, joka lopetettiin kesakuussa. Sydanvaivojen takia. Laakkeet auttoivat vain hetken, ja sitten se alamaki taas alkoi. Jos pitaisi yhdella sanalla kuvailla Rogeria niin se sana olisi ILOPILLERI. Koska tama rotta oli aina hyvalla tuulella, aina pirtea (siksi tiedettiinkin etta nyt on jokin vialla kun Rogerin luonne alkoi hiipua) ja muutenkin vaan niin mukava. Roger piristi mua useammat kerrat pelkastaan olemassa olollaan. Ja niinhan sen kuuluukin olla :)
Ajattelin nyt lisata tahan kaikki muutkin keta meilla on ollut iloa tuntea ja rakastaa :) Garbo, yksi meidan ihan ensimmaisista rotista. Garbo oli tosi ujo, eika kauheasti tykannyt Robertista, mutta Robert vietti vahan lisaa aikaa hanen kanssaan ja sekin suhde kukoisti sitten :) Garbo oli tosi ihana. En tieda miten muuten kuvailisin hanta. Ihana on hyva sana! Garbo piti lopettaa samoista syista kun Wilhelmina. Garbo oli 2,5 vuotias. Siita kului juuri 2 vuotta.
Nixon (Garbon sisko) oli meidan toinen ensimmaisista rotista. Eli Nixon ja Garbo ovat kaikista ensimmaiset keta meilla oli. Nixon oli hauska rotta. Sellainen vauhdikas! Ja hirvean ystavallinen mulle ja Robertille, muttei muille. Muut vahan ujostutti Nixonia. Nixon on ehka mun lemppari rotannimi mika meilla on ollut. Se on saannut netissa rottapiireissakin ylistysta ;) usein mietin Nixonia. Nixonilla oli aivolisakkeen kasvain, jota pystyy hetken hoitamaan laakkeilla. Nixonille laakkeet ostivat muutaman kuukauden lisaaikaa, mutta lopulta hanetkin oli lopetettava. Nixon oli melkeen kolme vuotias. Nixonin poismenosta on kohta 2 vuotta.
Squeaky, hassu pieni mies. Han ei meilla kovin kauaa pyorinyt. Netti-ilmoituksesta loysin Squeakyn ja toisen rotan, ja tartuin heti toimeen. Pikkuisella oli kirppuja ja kauhea keuhkojen tulehdus. Ne hoidettiin heti pois. Ikava kylla, Squeakyn terveys ei koskaan oikeen palannut ennalleen, ja han nukkui pois kotona. Elainlaakari arveli etta stroke teki tehtavansa. Squeaky oli 2. Asui meilla vain 2 kuukautta, mutta toi paljon valoa ja iloa meidan elamaan ne 2 kuukautta. Mulla on muistona vaaleenpunanen viltti jossa on Squeakyn tekemia pienia reikia :)Squeakya ei ole ollut melkeen kolmeen vuoteen, eli siita on jo aikaa.
Dennis! Han tuli Squeakyn mukana. Oli varmaan jotain 3 vuotta kun hanet lopetettiin. Yhtena iltana vaan tuli akuutti reissu elainlaakarille eika mitaan ollut tehtavissa. Mutta Denniksella oli hyva elama. Han sai mita vaan halusi, niinkun kuvastakin varmaan nakee :D Densku otettiin aina sohvakaveriksi leffaa katsellessa. Kun Robert oli reissussa, mina ja Dennis nukuttiin yhdessa sohvalla. Dennis heratti mut aina nuolemalla mun naamaa. Densku tykkas katsoa ikkunasta ulos ja Robertia oli aina ikkunassa vastassa vanha mies, eli Dennis. Denskun poismenosta tuli asken 2 vuotta tayteen.
Herman. Herman on yksi Robertin suosikeista, ja ymmarran hyvin etta miksi! Herman oli sellainen mukava rotta, ja tykkasi kaikista ihmisista ja kaikki tykkasivat Hermanista. Herman oli giganttinen, ja hanella oli suuri sydan. Pusuilta ei saastynyt kukaan! Herman aiheutti pienta paniikkia aina valilla, kun mamman silma valtti! Kerran Herman soi reian laatikkoon, koska laatikon sisaan oli tippunut ranch-kastiketta. Todellinen porsas :D Herman nukkui pois rauhallisesti kotona, ihan vaan vanhan ian takia :) Kaikista paras poismeno. Herman oli kuitenkin jo 2,5 vuotias. Tasta kului kevaalla vuosi.
Smitty, Hermanin veli. Nukkui pois tasan kaksi viikkoa Hermanin jalkeen, samoista syista, ja oli saman ikainen. Mina pidin Smittya vierellani kun han nukkui pois. Smitty oli tosi fiksu rotta. Keksi etta sohvalta paasee alas jos tyontaa laatikon sohvalta, ja hyppaa sen laatikon paalle. Smitty oli mukava, muttei mikaan sellainen super huomionkipea. Katseltiin yhdessa telkkaa Hermanin poismenon jalkeen, ja Smittysta tuli vanhamiessohvaperuna.
Ja siina ne edesmenneet nyt sitten olivat. Pitaisi varmaan omistaa tallainen naille ketka ovat viela elossa. Fredrickhan on Rogerin veli, ja Thomas asui aikoinaan Porterin kanssa. Ma niin rakastan rottia, ja jokainen niista on tuonnut paljon iloa mulle. Sanoisin etta olen muuttunut paremmaksi ihmiseksi pelkastaan rottien kanssa viettamani ajan takia :D
Ellis, joka lopetettiin jouluna viime vuonna. Ellis oli 2 vuotta, eli han kerkesi elaa vanhaan ikaan ja eli hyvan elaman.
En osaa kuvitella etta koskaan tulisi olemaan samanlaista pakkausta kun Ellis.
Wilhelmina (Ellisin sisko), joka lopetettiin taman vuoden Helmikuussa. Willella oli kasvain joka vaikutti siihen elaman laatuun. Wilhelminakin oli 2 vuotta, vahan paalle 2. Hirveen mukava rotta, tykkas kaikista ja antoi aina pusuja! Ja repi mun hiukset monesti koska han tykkasi sukia niita :D
Porter, joka nukkui pois oman kodin rauhassa Tammikuussa. Porter eli vain 1,5 vuotiaaksi. Porterin edelliset omistajat vaikuttivat asiaan syottamalla hanelle tosi huonoa ruokaa eika hanta kohdeltu kovin hyvin. Porter oli siis aina vahan ujo, mutta kylla rotta rottaihmisen tuntee, koska mamman seura kelpasi aina valilla ;D Isukin syliin ei Porter kovin mielellaan mennyt. Porterin siskokin kuoli samoihin aikoihin, nain kerrottiin meille rottakodista, eli siella oli huonot geenitkin. Porter sairastui korvatulehdukseen. Soi laakkeita, mutta kun oli tarkoitus menna yhtena paivana uudestaan tutkimuksiin, niin ei keretty. Porter kuoli paiva ennen laakarintarkastusta.
Roger, joka lopetettiin kesakuussa. Sydanvaivojen takia. Laakkeet auttoivat vain hetken, ja sitten se alamaki taas alkoi. Jos pitaisi yhdella sanalla kuvailla Rogeria niin se sana olisi ILOPILLERI. Koska tama rotta oli aina hyvalla tuulella, aina pirtea (siksi tiedettiinkin etta nyt on jokin vialla kun Rogerin luonne alkoi hiipua) ja muutenkin vaan niin mukava. Roger piristi mua useammat kerrat pelkastaan olemassa olollaan. Ja niinhan sen kuuluukin olla :)
Ajattelin nyt lisata tahan kaikki muutkin keta meilla on ollut iloa tuntea ja rakastaa :) Garbo, yksi meidan ihan ensimmaisista rotista. Garbo oli tosi ujo, eika kauheasti tykannyt Robertista, mutta Robert vietti vahan lisaa aikaa hanen kanssaan ja sekin suhde kukoisti sitten :) Garbo oli tosi ihana. En tieda miten muuten kuvailisin hanta. Ihana on hyva sana! Garbo piti lopettaa samoista syista kun Wilhelmina. Garbo oli 2,5 vuotias. Siita kului juuri 2 vuotta.
Nixon (Garbon sisko) oli meidan toinen ensimmaisista rotista. Eli Nixon ja Garbo ovat kaikista ensimmaiset keta meilla oli. Nixon oli hauska rotta. Sellainen vauhdikas! Ja hirvean ystavallinen mulle ja Robertille, muttei muille. Muut vahan ujostutti Nixonia. Nixon on ehka mun lemppari rotannimi mika meilla on ollut. Se on saannut netissa rottapiireissakin ylistysta ;) usein mietin Nixonia. Nixonilla oli aivolisakkeen kasvain, jota pystyy hetken hoitamaan laakkeilla. Nixonille laakkeet ostivat muutaman kuukauden lisaaikaa, mutta lopulta hanetkin oli lopetettava. Nixon oli melkeen kolme vuotias. Nixonin poismenosta on kohta 2 vuotta.
Squeaky, hassu pieni mies. Han ei meilla kovin kauaa pyorinyt. Netti-ilmoituksesta loysin Squeakyn ja toisen rotan, ja tartuin heti toimeen. Pikkuisella oli kirppuja ja kauhea keuhkojen tulehdus. Ne hoidettiin heti pois. Ikava kylla, Squeakyn terveys ei koskaan oikeen palannut ennalleen, ja han nukkui pois kotona. Elainlaakari arveli etta stroke teki tehtavansa. Squeaky oli 2. Asui meilla vain 2 kuukautta, mutta toi paljon valoa ja iloa meidan elamaan ne 2 kuukautta. Mulla on muistona vaaleenpunanen viltti jossa on Squeakyn tekemia pienia reikia :)Squeakya ei ole ollut melkeen kolmeen vuoteen, eli siita on jo aikaa.
Dennis! Han tuli Squeakyn mukana. Oli varmaan jotain 3 vuotta kun hanet lopetettiin. Yhtena iltana vaan tuli akuutti reissu elainlaakarille eika mitaan ollut tehtavissa. Mutta Denniksella oli hyva elama. Han sai mita vaan halusi, niinkun kuvastakin varmaan nakee :D Densku otettiin aina sohvakaveriksi leffaa katsellessa. Kun Robert oli reissussa, mina ja Dennis nukuttiin yhdessa sohvalla. Dennis heratti mut aina nuolemalla mun naamaa. Densku tykkas katsoa ikkunasta ulos ja Robertia oli aina ikkunassa vastassa vanha mies, eli Dennis. Denskun poismenosta tuli asken 2 vuotta tayteen.
Herman. Herman on yksi Robertin suosikeista, ja ymmarran hyvin etta miksi! Herman oli sellainen mukava rotta, ja tykkasi kaikista ihmisista ja kaikki tykkasivat Hermanista. Herman oli giganttinen, ja hanella oli suuri sydan. Pusuilta ei saastynyt kukaan! Herman aiheutti pienta paniikkia aina valilla, kun mamman silma valtti! Kerran Herman soi reian laatikkoon, koska laatikon sisaan oli tippunut ranch-kastiketta. Todellinen porsas :D Herman nukkui pois rauhallisesti kotona, ihan vaan vanhan ian takia :) Kaikista paras poismeno. Herman oli kuitenkin jo 2,5 vuotias. Tasta kului kevaalla vuosi.
Smitty, Hermanin veli. Nukkui pois tasan kaksi viikkoa Hermanin jalkeen, samoista syista, ja oli saman ikainen. Mina pidin Smittya vierellani kun han nukkui pois. Smitty oli tosi fiksu rotta. Keksi etta sohvalta paasee alas jos tyontaa laatikon sohvalta, ja hyppaa sen laatikon paalle. Smitty oli mukava, muttei mikaan sellainen super huomionkipea. Katseltiin yhdessa telkkaa Hermanin poismenon jalkeen, ja Smittysta tuli vanhamiessohvaperuna.
Ja siina ne edesmenneet nyt sitten olivat. Pitaisi varmaan omistaa tallainen naille ketka ovat viela elossa. Fredrickhan on Rogerin veli, ja Thomas asui aikoinaan Porterin kanssa. Ma niin rakastan rottia, ja jokainen niista on tuonnut paljon iloa mulle. Sanoisin etta olen muuttunut paremmaksi ihmiseksi pelkastaan rottien kanssa viettamani ajan takia :D
Ihanat esittelyt ja kuvat<3
ReplyDeleteKiitos <3 yritin valita sellaset kuvat jotka kuvailis hyvin niitten luonteita ja jotka valittais sellasen viestin etta osaa ne rotatkin olla ihania lemmikkeja :)
DeleteVarmasti osaa :)
ReplyDelete