Jannitys tiivistyy!

Meilla tuolla toissa kay sellanen tosi arsyttava akka joka vuodattaa meille, sille taysin tuntemattomille ihmisille kaikki elaman murheensa jne. Tama nainen on taynna draamaa, mikaan ei ole koskaan hyvin ja kaikenlisaksi suurin osa sen jutuista on taytta paskaa.

Ma en oo koskaan erityisemmin pitanyt tasta tyypista, ja mulle kerrottiinkin kun alotin siella etta tallanen tyyppi tulee tohon ovensuuhun kaupittelemaan Avon-meikkeja joskus ja juttelemaan, harmiton tyyppi, mutta tosi arsyttava. No, ei mennyt kauan kun muakin alko tama tyyppi arsyttamaan :D Mina ja viereisessa liikkeessa tyoskenteleva nainen ollaan molemmat opittu teeskentelemaan ettei me huomata koko tyyppia, niin ettei se sitten tule juttelemaan (lue: valittamaan) meille. Taa on siis se Avonamma kenesta oon joskus taalla kirjotellu, kuka vittuilee mulle siita etta oon tylsistyneen nakonen. Sori, mut taa on mun naama (eika ne sun jutut yhtaan pirista mun paivaa. Pitais muuten sanoa joskus tolleen :D)

Vahan aikaa sitten talla naisella oli koira. Todella kaunis husky, muutaman kuukauden ikanen tais olla. Musta tosi epasopiva koira sille, koska huskyt tarvii paljon liikuntaa ja aktiviteetteja ja taa nainen kavelee kepilla. No, joka tapauksessa, koira kuitenki tuntu silleen ihan jarkevalta koska jos kavelee just kepilla tai on muuten jotenkin vammaantunut niin voi hankkia itelleen sellasen service koiran joka kulkee aina mukana. Joten kun ensimmaista kertaa nain taman koiran niin kysyin heti etta onks taa sun service dog. Oli kuulemma.

Sit sain tietaa pomolta etta tama nainen oli paljastanu etta ne sen koiran service tagit oli vaarennetyt. Koira ei siis ollut oikeasti rekisteroity service dog. Ja etta tama nainen oli vienny koiran Panera Bread ravintolaan kahtena erillisena kertana, ja molempina kertoina heitetty ulos koska koira ei kayttaytynyt service dog saantojen mukaisesti. Oikea service dog siis on koulutettu olemaan rauhallinen ja tottelemaan, ihan pennusta asti, joten koiran ialla ei tassa tapauksessa oo mitaan merkitysta. Koira oli siis ensimmaisella kerralla hypanny penkille ravintolassa mika ei kuulu tallasen koiran kaytokseen. Toisella kerralla koira oli kussu lattialle keskella ravintolaa. Nyt silla on siis porttikielto sinne.

Sillavalin kun ma en oo ollut toissa, oli tama hahmo kadonnut keskuudestamme. Kukaan ei ollu nahny sita hetkeen ja se yleensa on meidan ostoskeskuksessa joka paiva. Yhtena paivana akka ilmestyy paikalle ilman koiraa, hyvan tuulisena. Pomo kysyy mita koiralle tapahtu. Koira oli, mukamast, karannut Point Lomassa ja paatynyt La Jollaan jossa avulias ihminen oli ottanut koiran mukaansa ja viennyt elainlaakariin. Koiran kimppuun oli kayty, mutta toista koiraa ei nakynyt missaan. Koira joutu tehohoitoon ja leikattavaks, elaintenensiapuun ja kerronpa elainten ensiavusta nyt sen verran etta tavallinen tarkastus ensiavun paivystyksessa on jo yli 100 dollaria. Mekin ollaan kaytetty rottia paivystyksessa ja pelkka rotan tarkastus paivystavalla on yli 100 dollaria, ja me ollaan kyselty hinnotteluja yon yli tarkastamisesta ja ihan vaan rotalle se menee jo tonnin yli. Elikka, koira siis leikattiin, pidettiin letkuissa yms ja laakarin lasku oli VAIN 700 dollaria. Siina alko tama stoori jo vahan pettaa.

Sit yhtena paivana stoori oli muuttunut nain etta yhtakkia koiran kimppuun hyokannyt koira oli dobermanni. Vaikka ensin mitaan toista koiraa ei ollut missaan. Ja sit elainlaakarista joku oli paattanyt pitaa koiran. Mut sit koiran oliki loytanyt taman naisen tati, ja etta elainlaakarissa kaymisen jalkeen koira asu tadin luona. Mut nyt sit tanaan kuulemma kavi niin etta tama akka selitteli etta elainlaakarista se kuka mukamast paatti pitaa koiran oli MYYNNYT koiran. Mika on aika epaeettista ja aika surkea valhe silla elainlaakarin klinikat yleensa tekee yhteistyota hoitokotien yms kanssa, ja yleensa suosii adoptiota ja ymmartaa ettei elainten myynti rahan takia oo mikaan kauheen eettinen ja hyva juttu. Ja kyllahan tuosta koirasta varmaan ihan kivasti saiski rahaa, mutta mun on tosi vaikea uskoa etta joku kuka tyoskentelee elainhoidon parissa ja vielapa klinikalla paattais myyda jonkun toisen koiran. Jos mitaan niin se koira on viety jonnekki hoitokotiin adoptoitavaks.

Tallanen mysteeri meilla toissa :D Ja mina, pomo ja meidan maanantai/tiistaityontekija ei olla ainoat ketka on paassy juoruilemaan naista asioista, vaan meidan molemmat seinanaapurit myos, korukaupan pitaja kerto eri version tarinasta koska tama akka kertoo koko ajan eri versioita ja myos toisella puolella olevat kannykkaliikkeen pojat. Eilen tuli juoruttua ja puitua tata mysteeria seinanaapureitten ja myos tyokaverin kanssa ja pomon kanssa viestitellen. Jannitys siis tiivistyy eika kukaan enaa usko taman naisen selityksia. Nainen on nyt siis nyt tehnyt comebackin ostarille ja nahty ilman koiraa joka kerta ja yleensa hyvin pirteana myos. Luulis etta joku kenen koira on kadonnu/loukkaantunu/myyty ilman lupaa ois vahan surkeampana kun asiasta kysytaan.

Jannittavaa :D Huolestuttaa vaan etta mita koiralle on oikeesti sattunu. Toivon etta se on hyvassa kodissa jossa siita pidetaan oikeasti huolta. Voisin kuvitella sen koiran vaikka lapsiperheessa, jonkun luona kenella on iso piha ja lapsia ketka juoksee ja leikkii koiran kanssa. Toivon todellakin etta nain on. Tai jos koira oikeasti on karannut, etta joku hyvasydamminen on tehnyt oikein ja viennyt sen vaikka Humane Societylle.

Siina teille vahan tyopaikkajuoruja. Naita oonkin kaipaillut :D