Stop the world.

 Hei Suomi. 

Nostalgioin tana iltana kahden kaverin kans. Kenelle en nyt muista kylla antaneeni nimia. Yks niista on mun yks parhaista ystavista ja toinen on melko laheinen ystava. Sellanen inner circle ystava. Ne kaks kuuluu mun vanhimpaan ystavapiiriin taalla San Diegossa ja ollaan tunnettu siita kesasta asti kun tulin tanne hengailemaan 3 kuukaudeks. Nyt ei olla nahty koko vuotena, koska a) kolmekymppisena nyt ei ihan kaikkia nae joka kuukausi ja b) sit kun ehka ois ollut aihetta naha sattui eras koronavirus piipahtamaan ja nyt se on paattany jaada hengailemaan pidemmakskin aikaa kun mikakin kutsumaton kotivieras. Me kaikki ollaan hengailtu vaan partnereidemme kans (viime vuonna tanssittiin yhden haita Vegasissa, ja toinen meni tana vuonna kihloihin) koko taman ajan. Ma sentaan naen tyokavereita mutta nain muuten, meista ei kukaan nae ketaan muita ku omia ukkojamme. On niin hirvea ikava naita tyyppeja. Kavin lapi vanhoja kuvia ja muistelin kaikkia kivoja asioita mita me ollaan vuosien varrella tehty. Kaikkia hauskoja juttuja mita on joku sanonu joskus. Kaikkia peli-iltoja yhden kotona, karaokea meilla, triviaa baarissa koko joukkueen voimin, pyoraretkia, liian monella kahvilla kaymiset, liian monella kaljalla kaymiset (kun pitais oikeasti tehda muuta), paskan musiikin kuuntelu aikoinaan mika yhdistaa, pirogien syominen autopesun alla.... kaikkea tata ja muuta on niin ikava. 

Oon niin kade kaikille maille missa otetaan asiat tosissaan. Siis tottakai taalla Kaliforniassa on asiat paljon paremmin kun monissa osavaltioissa koska meilla on sen verran fiksu kuvernoori kuka uskoo tieteeseen ja sen mukaan ohjeistaa osavaltion laaneja. Mutta taalla on ihan liian paljon typeria ihmisia ketka tekee haittaa meille ketka oikeesti yritetaan. San Diegossa on iso kampus, SDSU, ja siella on ihan hirveena naita tapauksia. Nyt Halloween viikonloppuna niilla oli kotiintuloajat asetettu, ettei saannu olla tiettyyn aikaan enaa ulkona tuolla College Grovessa. Siella vaan biletetaan kun mitaan virusta ei olis. Maskeja ei missaan. Alkaa kyllastyttamaan ja turhauttamaan tama, koska tallaset tavalliset ihmiset ei pysty tavata kavereitaan tollasten takia. Ties millon ens kerran saan naha noita tyyppeja. 

Joskus mietin etta oisko ihan oikeasti pitany lahtea sinne aitin ja isan kellariin karanteeniin ja ilmestya sielta sitten kahen viikon jalkeen, jonka jalkeen ois voinnu edes Tyttia, Lindaa ja Jessicaa nahda. Vai oisko pitany heti alussa alottaa joku karanteenikupla. En nyt ehka usko sellasiin. Tai, sellanen ei ehka toimis meilla koska ollaan molemmat niin julkisissa toissa missa jatkuvasti joutuu tekemisiin ihmisten kans + tyokaverit. Monet tutut ja kaverit kenella on karanteenikupla on tehny toita etana, niin se ehka onnistuu helpommin ja turvallisemmin silleen. Ehka tassa joku paiva uskaltautuu jonnekki ulos maskit paalla nakemaan kavereita. Voin kun niita vois halata.

Santa Fe.

 Taalla kirjottelen taas vaikkei taalla enaa kay ketaan. Mutta joskus on vaan kiva naputella jotain suomeks.

Nyt on lokakuun ensimmainen paiva ja meilla on nain kello kaheksalta illalla 27 astetta viela. Taalla sisalla tosin tuntuu lievasti kuumemmalta. Paivan korkein lampotila oli 34 astetta. Oon tunnetusti kesaihmisia; muista vuoden ajoista en oikeen valita. Talvessa on vaan kaks hyvaa asiaa; joulu ja synttarit helmikuussa. Mutta kylla sita niinkun silleen henkisesti alkaa valmistelemaan jossain maarin siihen etta nyt tulee syksy, ja sita alkaa oottelemaan. Sit kun sita syksya ei tuu, niin saattaa alkaa jopa kyllastyttamaan ne kelit mista muuten tykkaa tosi paljon. Tilasin sita paitsi tassa uuden hupparin H&M:lta (josta tuli sahkopostia eilen, etta nyt se tilaus viipyy vahan pidempaan koska politiikka ja USPS ja korona) ja en malttais paasta kayttamaan huppari + puvuntakkiyhdistelmaa. Ostin myos uudet puvun housut. Toivottavasti koronatilanne nayttais vaha paremmalta ens vuonna niin paasis housut loistamaan jonkun haaseremoniassa. Naitahan kuitenki on muutama ketka on kihalutunu viimesen parin vuoden aikana, kenen haat koko ajan siirtyy seuraavalle vuodelle. Suurin esimerkki naista ehka on Robertin vanhin sisko, kenella oli jo paivamaara ja lukaali valittuna ja me oltiin Robertin kans jo hankittu se viikonloppu vapaaks mut sit kavi nain, niin nyt ei tieda millon niita haita juhlitaan (harmittaa tosi paljo; siella piti olla triviaa ja taco truck!!!)

Ootteko Halloween ihmisia? Contrary to popular belief (tiedan etta oon Halloween ihmisen nakonen ja kiinnostuksen kohteet viittaa siihen suuntaan) en ite oo. Mutta se johtuu oikeastaan siita ettei mua ikina kutsuta mihinkaan kinkereihin. Mun kaverit aina menee jonkun toisten (mulle taysin tuntemattomien) kavereiden kekkereihin Halloweenina. Mulla ei ilmeisesti ole naita tallasia "toisia" kavereita koska kukaan ei ikina pyyda mihinkaan. Eika meilla edes kay lapsia ovella. Mulle kavis ihan sekin etta sais jakaa karkkia jollekki kakaralaumalle, mutta ei. Tana vuonnahan se ei tosin haittaa ettei tuu mitaan koronan levittajia tonne ovelle. Tana vuonna ajoin vahingoniloisesti nauttia siita ettei ketkaan muutkaan paase tekemaan mitaan Halloweenina. On ehka kauheaa, mutta tallainen lapsi mina olen sisimmassani. Ennen muuten oli uusi vuosi mun inhokki juhlapaiva samasta syysta. Uudet vuodet parani huomattavasti mun muuttaessa tanne, ja ne on ollu ihan kivoja siita lahtien. Oli se sitte ihan vaan mina ja Robert kahestaan, tai pienen kaveriporukan kans, tai vaikkapa jonkun bileissa. Ei sekaan mikaan mun lemppari juhalpaiva ole, mutta en enaa vihaa sita. Vahan kylla pistaa ahdistamaan ajatus siita etta joku idiootti tyokaveri menee jonku kotibileisiin Halloweenina ja hankkii itelleen koronatartunnan. 

 

 

Mun terapeutin oli tilapaisesti lopetettava meian sessiot koska mun vakuutus ei oo maksanu penniakaan tasta. Jotain haikkaa on siis asian kans. Ma oon omalta osaltani jo selvittany etta mika on ongelma, mutta ilmeisesti siella terapeutin paassa asiat ei oikeen nyt toimi joten joudun jattaa kaymatta. Harmi. Toisaalta musta alko kylla vaha tuntua silta ettei meilla enaa ollu niin kauheesti puhuttavaa. Enimmakseen oon alkanu avautua perheesta, vaikkei siina oo silleen mitaan masennukseen tai ahdistukseen liittyvaa. Se masennus ja ahdistus on hoidettu jo, ja mulla on kaiken maailman terapeutilta saatuja lappusia missa on eri tehtavia mita voi teha ja ajatella jos tuntuu silta etta nyt ei oo kaikki hyvin. 

 

 

Ma tarvisin jonkun sarjan mika ei kiinnosta Robertia ollenkaan, etta ois jotain kateltavaa iltasin jos se on toissa. En keksi yhtaan mitaan mika ois sellanen. Archerin haluaisin kattooa uudestaan ku siitaki on pari kautta mita en oo edes nahny, mutta uskon etta Robertia kiinnostais se niin en oo sen takia kattonu sita. Netflix lakkas taas toimimasta firestickilla enka muista miten korjasin sen viimeks. Kaitpa sen voi googlailla, sen verran muistan viime kerrasta. Hulussaki ois vaikka mita ja Primessa vaikka mita originaalisarjaa mutta ku neki on kaikki sellasia mitka kiinnostais Robertia. Nyt alko Fargo taas!!! Mut se on viikottainen. 

 

 

Kerroinko muuten etta meen takas kouluun kevaalla? Lukemaan biologiaa kunnes paasen elainhoitolinjalle. Jotenki tuntuu silta etta oisin ehka maininnu asiasta. Eilen sain tilattua todistukset edellisesta koulusta ja ne toimitetaan suoraan uuteen kouluun.  Ihanaa kun nykyaan voin vaan hetken mielijohteesta paattaa etta nyt meen kouluun, ku on tuo green card. Ei tarvi mitaan kansainvalisia hommia alkaa vaantelemaan ja tayttamaan minkaanlaisia papereita. Toivottavasti voin lukea mahollisimman paljo kursseja netissa ja etta sitten kun tarvii menna koululle, on jo turvallista teha niin. Sitapaitsi joutuisin menemaan bussilla muutenki, enka oo bussilla matkustanu yli puoleen vuoteen. Mika on aika janna juttu, kun aattelee miten paljo ennen menin bussilla. 

Sain kuulla pomolta etta Costcossa on halpaa tutkittaa silmat. Pitais nimittain. Veikkaan etta kylla sielta rillit tulee viela. Meilla vaan ei oo sita membershippia niin ei edes paasta sisalle Costcoon. Mika on tosi tyhmaa, koska Costcon terveyspalveluihin ei tarvi sita korttia, MUTTA MITES MEET SINNE PALVELUIHIN ILMAN SITA KORTTIA JOS EI NE PAASTA KORTITTOMIA SISALLE?! Tiian taman olevan totta, koska jouduttiin lainamaan Veljea ja sen membershippia etta paastiin Costcossa ottamaan passikuvat sita green card hakemusta varten ja samalla hain flunssapiikin (niin, ilman korttia) sielta. Kuulemma oli ihan turvallista muuten ja kannattaa menna aamulla tai just ennen kun paikat menee kiinni. Aamu kuulostaa paremmalta nii kukaan ei oo hetkeen laittanu silmiaan niihin vehkeisiin siella ja ne on varmasti pyyhitty kunnolla. 

Nyt ei kylla kiinnosta mitkaan kotiaskareeet. On ihan liian kuuma. Keksis vaan jotain katottavaa niin voisin menna tonne sohvalle ja jaada sinne kunnes Robert tulee kotiin. Oveaki vois vaha raottaa niin paasis viileampi ilma kiertamaan paremmin. Kaytiin eilen kaupassa niin jaakaapissaki on kaikkea hyvaa.

Graveyard tree.

 Heipa hei. 

Mitenkas kaikilla menee naina aikoina? Taalla menee ihan hyvin, kaikin puolin olosuhteisiin nahden. Robertin vanhemmat tietysti oli evakon partailla tassa jokunen viikko sitten johtuen Valley-maastopalosta tuolla east countyn puolella. Nain yhtena iltana kuvan nimenomaan Jamulista ja paatin soittaa ja kattoa miten siella meni. Siella oli sahkot pois maastopalosyista. Mutta nyt eilen kun katoin niin maastopalo oli suurimmaks osaks hallittu. 91 % ilmeisesti. Koska muuallakin pain Kaliforniaa, seka Oregonin ja Washingtonin osavaltioissa riehuu maastopalot talla hetkella, nakyy se savu avaruudesta ja se ylsi hetki sitte ihan Michiganiin asti. Linda kerto tanaan etta nyt se yltaa Suomeenkin se savu. Aikamoista! 

Nainpa taas monen kuukauden evakoitumisen (ja erakoitumisen) jalkeen yhta kaveria. Kaveri, kenelle en oo muistaakseni keksiny mitaan blogilempinimea, oli huudeilla ja oli tulossa mokkihoperoks kun ei pysty nakemaan kavereita. Meilla on tuossa pihalla katoksen alla tuolit ja poyta, joten paatettiin etta jos ollaan turvallisesti niin eikohan se sovi etta hengaillaan jonku aikaa. Lysol-sprayattiin tuolit ja poyta, kasidesi oli poydalla ja tuolit vedettiin niin etta oli tarpeeks turvavalia. Ja molemmilla oli maskit paalla koko ajan. Tama on kolmas kerta koronan aikana kun oon nimeomaan hengaillu jonkun kans. Kerran oli kesakuussa kun Kanadalainen tuli mun tyopaikalle ja istuttiin sitte tunti tai kaks tyopaikan takana maskit paalla rupatellessa. Toinen kerta kun Ruotsalainen pyysi kissavahdiksi ja jouduin sen takia kaymaan sen kotona sillon kun se oli siella. Sisalla meilla oli maskit paalla, ulkona istuttiin sen verran kaukana toisistamme ja juotiin oluet niin maskit oli pois paalta. Nyt talleen talla kertaa. On jotenki hirveen omituista kun nakee Suomessa ja Ruotsissa tyypit hengaa ihan normaalisti (ymmarran tietenki etta siella ei ehka asiat oo ihan yhta kurjat kun taalla, varsinki Suomessa ja mun kotikaupungissa viela enemman specifically) ja ite joutuu keskustella terapeutin kanssa siita kannattaako oman mielenterveytensa takia edes vaivautua nakemaan kavereita jos se on ahdistavaa, vaikka siita tulee samalla hyva olo. Eihan se siis muuten olis ahdistavaa ollenkaan, mutta en usko tollasiin koronakupliin valttamatta. Me ei toittemme takia Robertin kans mielestani voida alottaa koronakuplaa, koska me tullaan niin paljo yhteyteen toisten ihmisten kans. Meilla esim. on nyt tallanen uus asiakas keta ei olla ennen nahty, mutta nyt viime viikolla on alkanu kaymaan tiuhaan tahtiin. Se on ihan vitun rasittava ja epamukava mies. Kysyin silta olisko silla maskia minka laittaa paalle ja se sano et ei oo nyt mukana, ja mita ma silla ku istun tassa pihalla. Minun turvallisuudellahan ei tietenkaan oo niinku yhtaan mitaan valia. Nuori oli sanonu samaa etta se mies oli tosi epamukava sitakin kohtaan. Tanaan se kavi taas se aija, ja pyysin sita ottamaan muutaman askeleen taaksepain etta voin turvallisesti ojentaa sille sen kassin. Yleensa jos pyydan maskittomia tekemaan nain, ne on ymmartavaisia ja tottelee ja on mukavia, mutta tama saatanan lahettilas itse mulkasi tosi rumasti. Siis en tajua tallasta ollenkaan. Kysyisin etta minka kiven alla herra on asunut viimeset puoli vuotta mutta eihan tollaset siis yksinkertasesti valita. Ne on paattany etta vaara on ohi ja on ok kayttaytya ku mikaki paskakasa. Han ajaa sitapaitsi mersulla ja kayttaa amexia. Siina on ihan tarpeeks douchebagin merkkeja.

No joo. Talla viikolla kolme vapaata! En tiia mita teen niilla kahella muulla. Huomenna ainaki terapia ja sit varmaan jotain hengailua Robertin kans. Kaytiin viime vapaalla hautausmaalla! Tykkaan ihan oikeasti hautuumaista. Ne on kauniita ja hiljasia. Niissa harvemmin tormailee tyypeihin. Kaytiin kattomassa missa Robertin isovanhemmat isan puolelta on, ja loydettiin sen tatiki siina samalla. Pitaa joku kerta vieda kukkia, nyt kun tiedetaan missa ne on. Robertin aitin perhe on pohjois Kaliforniassa, niin niita ei tuu moikattua. Menisin mielellani uudestaanki, ja haluaisin loytaa jostain sellasen paikan missa voi sytyttaa kynttiloita perheelle joka on haudattu muualle. Ainakin Ruotsissa kun asuin niin siella oli keskella hautausmaata sellanen pieni lyhtykoppi mihin sai laittaa kynttilan jos perhetta oli muualla ja me tietenki Suomalaisina hautausmaalla jouluisin kavijoina laitettiin sinne kynttilat edesmenneille Suomessa olleille perheenjasenille. Tuosta hautausmaa jutusta on tullu erityisen tarkea mulle nyt kun oon asunut ulkomailla jo pitkaan. Terapeuttikin tykkas etta onpa ihanaa. Juteltiin perheesta ja kuolemasta viime viikolla ja se oli kiinnostavaa :D 

No joo. Olkoon tama nyt tassa. 

Ps. tein eilen lasagnea kolmannen kerran elamassani. On menny monta vuotta naiden kolmen kokeilun valissa. ONNISTUIN ENSIMMAISTA KERTAA. Tein tietenkin silleen pohjoiseurooppalaiseen tapaan etta brunsaassit feat "jauheliha" ja juustokastike. Ai helvetti ku oli ihanaa.

Asioiminen koronan aikaan.

 Heipa hei. 

Tulin tassa ajatelleeks tanaan tallasta juttua, etta miten parhaiten kayda asioilla koronan aikaan. Ajattelin tata, koska itella ei oo oikeen mitaan hyvaa vastausta tahan kysymykseen. Teidan siella Suomessa ei hirveasti tarvi tata asiaa ajatella, ja varmasti se asioilla kayminen on aika normaalia. Onhan se tavallaan taallaki aika normaalia, mutta koska esim. kaupassa kayntiaki kehotetaan tekemaan vaan kahden viikon valein, aloin miettia tata omaa tapaa hoitaa asioita ja onko se ollenkaan hyva tapa. 

Tuo kaupassa kayminen ei ehka oo se omakohtainen ongelma. Roberthan on toissa kaupassa, joten paivan paatteeks se lahettaa viestin ja kyselee etta pitaako tuoda jotain ennen kun se lahtee ajamaan kotiin. Tama on katevaa koska nain saadaan ruokittua ittemme katevasti ilman sita isompaa kauppareissua. Ja se iso kauppareissu tapahtuu yleensa kahden kuukauden valein. Sehan on siis viela parempi ku se kahden viikon valein kaupassa kayminen. Tossa lahi Vonsissa toki saattaa tulla joskus kaytya mutta se onki just sitten se kahden viikon reissu. Mun tosin on kaytava siella kerran kuukaudessa apteekissa, joten sillon samalla voi ostella jotain. Terveisin Vonsin kaupanjonossa aloin miettia tata asiaa.

Tuli siks tama mieleen koska keskuussa oli kerran sellanen paiva kun kaytiin vaikka missa yhen paivan aikana. Ruby vietiin leikkaukseen, kavin siella koronakokeessa, kaytiin kaupassa, Moneytreessa hakemassa money order vuorkaa varten ja jattamassa vuokra. Yhteen paivaan tungettiin paljo asioimisia koska siinahan nyt oltiin kerranki autolla liikkeella muuallaki kun lahihuudeilla niin se tuntu kannattavalta. Mutta onko se loppujen lopuks yhtaan turvallisempaa tollanen monessa paikassa yhessa paivassa kayminen kun se etta kavis joka viikon paiva eri paikassa asioimassa? Tanaanki kavin hoitamassa asioita kun ajattelin etta no nyt oon jo liikkeella niin samallahan tassa nama menee. En meinaa sita etteiko missaan naissa paikoissa ois turvavalit sun muut kaytossa mutta niissa paikoissa on ihmisia. Kavin postissa ja siella postin sedalla oli maski, seka face shield ja hanskat. Mutta seta meni tiskilta vahan kauemmas, otti maskin ja shieldin pois hetkeks koska pyyhki (varmasti) hikisen naamansa ja niisti nenan EIKA VAIHTANU NAITA HANSKOJA JOILLA SE SITTEN OJENSI MULLE TULLILAPPUSEN TAYTETTAVAKS. Nii. Itella on tietenki aina kasidesi mukana, niin latrasin sitte silla oikeen kunnolla postista lahtiessani. Ja siella oli jonoa. Kaikilla kuitenkin maskit. Apteekissakin sai seista jonossa. Ja kaupassa. No joo. Posti oli se missa oli eniten porukkaa liikkeella ja onneks sai kaveltya auringon valossa ainaki vartti-20 min ennen seuraavaa kohdetta (tulin kotiin pyyhkimaan puhelimen ja pesemaan kadet kunnolla ennen matkan jatkamista :D) Nii ja kaytiinhan me Rubyn kans elainlaakarissa tana aamuna mutta en laske sita, koska siella odotetaan autossa ja puhutaan puhelimitse laakarin kans ja sit viedaan se sinne ovelle ja haetaan se sielta ovelta.

Toisaalta, pitaahan niilla asioilla kayda. Posti tarvii nyt kansalaisten tukea, ku eras insane clown president (ei ole oma keksima nimike, tana aamuna kuulin radiossa ja en oo parempaa nimiketta kuullu hetkeen :D) nyt leikkelee postilta tukia jne. Ja mulla ei oo kotona digitaalista vaakaa, niin en voi hoitaa tollasia pakettejen punnitsemisia ja sen mukaan merkkien ostelua kotoa. Apteekista voi saada kotiinkuljetuksen, mutta en tiia viela miten sen saa hoidettua. Pitaa varmaan perehtya. Robert tosin halus etta ostan kaljaa, niin siina samallahan meni se, kun se apteekki on kaupan sisalla. Tosin kaljaahan saa nykyaan kotiinkuljetuksella myos :D Se on vaan aika kallista lystia. Se money orderinki hankkiminen kerran kuussa on sellanen asiointi mita ei voi hoitaa digitaalisesti. En tiia miksei meian landlordi siirry nykyaikaan ja kehittele jotain nettimaksusysteemia. Luulis etta sinne vuokrayhtion nettisivulle vois jotenki laittaa sellasen pay your rent-larpakkeen joka avaa sisaankirjautumissivun ja jonku lomakkeen minka kautta voi maksaa. En oo ees mikaan internet wizard joka koodaa tms mutta ihan omiinkin epateknologisiin korviin tuo kuulostaa maailman helpoimmalta jutulta kehitella. Kaikki muut laskut (paitsi yks Robertin veloista joka on nyt maksettu + oma velka mita maksan talla hetkella) menee netin kautta, jotkut jopa automaattisesti kerran kuussa. 

Joo'o. Pahoittelen jos naa paivitykset on nykyaan vahan tylsia. Ma en oo hengaillu kenenkaan kaverin kans maaliskuun jalkeen, ja on hieman noi tollaset virtuaalisetki hengailut hiipunu. Vaikea Suomenki kavereitten kans nyt enaa jarkkailla mitaan ryhmahengailuja ku neki on menny takas toihin ja itella on harvemmin viikonloppuvapaita. On oikeastaan aika vahan mista kirjottaa, ellei joku nyt vartavasten halua kuulla vahan enemman vaikka mielenterveydesta ja miten sen osilta on menny maaliskuusta nyt tahan paivaan :D Ei oikeen kayda missaan koska missa sita kavis? Monille on taman takia tullu sellanen ulkona liikkumisen tarve, jotkut keta ei ennen haikit kiinnostanu on ryhtynyt siihen, mutta me ei olla niita sellasia tyyppeja. Ma haluaisin alkaa kaymaan edes JOSSAIN. Vaikka rannalla. En nyt valttamatta halua kiiveta mitaan vuoria tms ylirasittavaa liikuntaa mutta siis etta kavis nyt edes jossain kodin tai North Parkin ulkopuolella. Robert vaan ei tykkaa ajella yhtaan mihinkaan ja tuon viime kertaisen Coronado-insidentin jalkeen on vahan vaikea innostaa sita hyppaamaan ratin taakse. Huoh. Pitaa laittaa pyora kuntoon niin voi kulkea tasta vahan pidemmalle yksinki.  Nain muuten etta tata blogia lukee tyyliin kaks ihmista enaa. Ei siina, tata luki ennen nelja. Sekaan nyt mikaan kauheen huikee numero oo. 

Nyt meen heittamaan pyykit kuivausrumpuun. Onnistuttiin jotenki saamaan sen verran kolikkoja etta oon jo toista ja kolmatta koneellista pesemassa. Herre gud.

Out of control!

Nyt kuulkaa. Käy liian jännittäväks nämä kotiolot jopa.

Taisin mainita että me otettiin kiinni hiiri täällä kotona ja käytiin viemässä se kahden mailin päähän suositusten mukaan. Mulle jäi kuitenki sellanen olo että pitäis laittaa ne loukut vielä kerran, varmuuden vuoks. 

Eilen olin menossa täyttämään vesipulloa ennen nukkumaanmenoa, ja kyllä. Hiiri oli keittiössä. Sovittiin että laitetaan tänä iltana loukut. Paitsi että jouduinki laittamaan ne heti aamusta. Robert lähti töihin ennen mua ja menin takas sänkyyn. Olin tunnin vielä meinannu torkkua. Kuulin makuuhuoneen laittialla rapinaa ja liikettä ja pakkohan se oli sitte nousta sängystä ja tutkia asiaa. Kun rapina taas alko, näin tietokonepöydän alla tämän rohkean hiiren. Ei tietoa mihin hiiri siitä jatko matkaa mutta toivon todellaki ettei meiän likapyykkivuoren sekaan vaatekaappiin sillä tarkotus on purkaa se vuori tänään. Ois ikävä tulla hiiren puremaks (tosin omalla kohdalla pitäis jäykkäkouristusrokote olla vielä ihan kunnossa, Robertilla ei.) Loukut siis meni makuuhuoneeseen tällä kertaa. Töistä tullessani tarkastin loukut eikä niihin ollu ilmestyny hiirtä. Vaihoin niitten paikkoja siis. En tiiä oliko se hyvä vai huono asia. Yks jäi makuuhuoneeseen ja toinen keittiön nurkkaan missä eilen näin kyseisen hiiren. Samassa kohassa jäi edellinenki hiiri loukkuun. 

Tää koko päivä on ollu jotenki surkea. Maailman pisin lyhyt työvuoro tänään. En tajua miten kolme ja puoli tuntia ku on kova kiire voi kulua niin hitaasti. Väsyttääki ihan kamalasti. Joka päivähän sitä toisaalta väsyttää. 

Toivotaan nyt että tämä hiiritarina päättyis nyt tähän. En jaksa enää tällasia yllätyksiä. Psykologi neuvo muistamaan sellasia asioita mitä voi oikeasti hallita. Nyt tosin tuntuu että oon menettäny hallinnan omasta kodista ku tänne tunkeutuu hiiriä. Se ei tunnu hyvältä kun on jo muutenki sellanen olo että tunnu hallitsevansa yhtään mitään.

It stinks.

San Diegossa lemuaa tänään. Eikä oo tämän kevään/kesän ensimmäinen kerta; toukokuussa kukki joka levä jonka haju levis koko kaupungin ylle. Ulos astuessa, naamarista huolimatta, lehahti sieraimiin aivan uskomaton viemärin haju. Raportteja hajusta tuli ympäri San Diegon lääniä. Tänään ei onneks haise viemäri. Tosin ei tämääkään haju oo mikään hyvä sellanen; laivaston satamassa palaa iso alus. On eilisestä asti palanut. Tänä aamuna menin laittamaan ikkunoita kiinni ennen töihin lähtöä ja se palaneen kumin ja kemikaalien haju oli älyttömän vahva. Ihan kun joku olis tuossa pihalla polttanu kumia tms. Monien astmaa ilmeisesti haitannut tämä, me ei onneks huomattu mitään muuta kun vasta kun menin ikkunoita sulkemaan. Taivas oli sakean näkönen vaikka säätiedotteessa lupailtiin kirkasta taivasta. On tämä vuosi kyllä yks viemärin hajunen vuosi.


Meillä on tällä hetkellä pulaa kolikoista. Ei oo varmaankaan pelkästään paikallinen ongelma. Kaupoista ei voi hakea 25 centin kolikoita pyykkiä varten. Robert kysy töistään, sit vielä meiän Vonsista ja vihdoinki kioskilta. Kioskilta osattiin kertoa että pankit ei lähetä kolikoita kauppoihin yms tällä hetkellä. Käsin joutuu pestä oman vessan lavuaarissa mikä on todella ärsyttävää. Jos pyykkituvassa ois käsinpesumahdollisuudet niin ei vituttais. Mutta nyt joutuu vessassa pestä, heittää kassiin ja harpoa tuonne pyykkituvalle missä on naru pihalla minne laittaa kuivumaan.


San Diego meni kiinni taas tänään. Salongit, kuntosalit ja ravintolat jotka ei voi tarjoilla ulkotiloissa. Oli jo aikaki. Noiden ei ois pitäny olla vielä auki. Robertin sisko kerto että niitten vanhemmat oli taas alkanu käydä kirkossa. Nyt meni kirkot taas kiinni. Ihan hyvä niin. Ne on molemmat 70+ ja Robertin äitillä paha astma. Meillä joutuu varmaan vielä ens vuonnaki kulkea naamarit päällä ja mihinkään ei voi mennä. Kunpa ois voinnu matkustaa äidin ja isän luo pariks kuukaudeks. Viettää kahden viikon karanteeni niitten kellarissa. Siellä olis kaikki mitä tarvii. Sit oltais loput ajasta voitu hengailla jne. Tosin raha asiat tietenki ois vähän askarruttanu. Mutta täällä ollaan. Huoh. Tällasta tänään. Onneks keskiviikkona on aika psykologille ja kolme vapaapäivää.

That could be enough.

No terve.

Aikaa on hieman vierahtany edellisesta postauksesta. Tallasta tama korona arki nyt sitte on ilmeisesti. No ei ees. En vaan ikina oo taalla makuuhuoneessa missa tama kone on, ja vaikka puhelimella voiki napparasti laittaa kaikki pilkut oikeittein kirjainten ylle, niin ei vaan ikina oikeen huvita napytella silla foonilla niita juttuja VAIKKA se luuri onki uusinta mallia tms (jos joku muistaa niin hankittiin kriisin alkuvaiheilla, varmaan joskus huhtikuussa siis ihan kannykat ja liittymat.)


Eipa tassa nyt oo kylla oikeen mitaan tapahtunu. Yhen kerran oon tassa yhta kaveria kerenny naha ja seki kavi talleen etta se tuli moikkaamaan mua toihin, eli meian terassille missa voi turvallisesti jutella asiakkaille (oon tasta tyomuodostakin jo varmasti kertonu useamman kerran) ja sit kun paasin toista, mentiin istumaan tyopaikan taakse, eli kujalle ja siellaki istuttiin yli 2 metria toisistamme, naamarit paalla. Siina ei ollu mitaan kauheen ahistavaa, joskus jos joutuu jaada rupattelemaan terassilla asiakkaan kans nii se on ihan sama asia. Kiva silti etta sai naha livena henkiloa. Ollaan saman henkilon kans juteltu paljo puhelimessa viimeset pari kuukautta. Just toissapaivana juteltiin puhelimessa ehka kaks tuntia. Han on Kanadalainen ja han on hyvin tarkea ihminen.


Tassa ollaan tilailtu aika paljo ruokaa vapaapaivina kotiinkuljetuksella. Ennen ei hirveesti harrasteltu sellasta. Ennen kylla tosin sit kaytiin jossain. Nyt ei viitti. Kotiinkuljetuksessa kivaa on se, etta ollaan vahan laajennettu tasta North Parkista ja kokeiltu uusia paikkoja sen myota. Haluan tasta teha jonku erillisen jutun, vaikkei se ehka oo super kiinnostavaa teille muille ketka ei taalla asu :D Mutta muistan joskus linkittaneenni jonku meian baari/ravintolakierroksen ja tyypit klikkaili linkkeja joten siis ehka te ootte niinkun ma ja tykkaatte lukea ruokalistoja paikoista johon ette ehka valttamatta ikina mee :D (katon jatkuvasti Helsinkilaisia yms ruokalistoja vaikken oo menossa niihin, mutta JOS joskus meniski!)


SHEIVASIN PAANI. Sellanen iso juttu. Ei oo kylla kauheen iso, oon joskus 8 vuotta sitte sheivannu viimeks etta on kokeiltu aiemmin. Tama koronahomma oli just hyva syy sheivaamiseen. Oottelen etta nama tasta vahan kasvaa niin saa laittaa jotain variaki oikeen. Talla hetkella se varjaaminen ois sellasta paanahan varjaamista. Ei kovin hyva look siis.


Janna juttu on etta alussa juteltiin tosi usein Robertin aitin kans, mutta nyt se on yhta vahaista ku ennenki. Mun vanhempien kans tosin juttelen paljo tiheampaan tahtiin kun ennen. Se on musta tosi kiva juttu. Ihan hyvin siis parjas kylla sellasella sillontallon menollaki, mutta viihdyn sen asian kans etta me jutellaan enemman. Nyt eilenki oli niin hauskat jutut ja tulihan siina vakaviakin puhuttua. Aitin kans paiviteltiin sita kun pieru menekeeki huulten valiin. Tallasta.


Robertin isa oli napannu pihalta rukoilijasirkan. Robertin sisko toi sen tohon meian ovelle. Robertin siskon entinen mies oli myos yhtena iltana ilmestyny ja kuristanu sita. Eiko se mies voi jo tipahtaa jonnekki rotkoon ikuisiks ajoiks? No se sirkka nyt kuitenki sitte jai tanne meille lemmikiks. KERRANKI SAIN TAHTONI LAPI ja silla on suomalainen nimi. TAPANI. Tai ihan vaan Tapsa. (Se on mun vaarin nimi :D) Tapsa tosin taitaa olla naaras. Tapsa ei oo tenodera sinensis niinkun meidan edelliset sirkat. Veikkaan etta se on mantis religiosa.


Niin ja sit ehka kaikista tarkein kuitenki, jos nyt korona arjesta puhutaan; otin yhteytta psykologiin. Nama viimeset kuukaudet on ollut erityisen vaiketa, varmasti monelle (siis talla asuvalle ainaki, Suomessahan nyt on vahan eri meininki.) Mutta vaikka monet naista tunteista on entuudestaan tuttuja, en osaa yksin selvitella niita vaikka kuinka oonkin yrittanyt. Se etta yhtakkia siivoan aktiivisesti, harrastan saannollisesti liikuntaa tms ei tunnu tekevan minkaanlaista muutosta olotilaan vaikka tallasilla muka "voi paremmin." Niinpa viime viikolla ammattilaisen kanssa aloteltiin ja keskiviikkona jutellaankin jo toisen kerran.


Ja olihan tuolla maailman ihanimmalla tukihenkiloaviomiehella synttarit keskiviikkona. Han on jo 37. Apua. Kohta se on 40 ja ehka sitte me ollaan jo oikeesti aikuisia.