Huh huh.

Hellurei jne. Uusi rotta sai nyt sitten vihdoinkin nimen; Ruyter. Lausutaan (talleen suomalaisittain) Raider. On jotenkin ollut kiireista viime aikoina, niin en ole kauheasti viela paassyt tutustumaan uuteen rottaan, mutta mita nyt olen tahan mennessa kerennyt, niin on han aika ihana :) Ruyter on tosi aktiivinen vanhasta iastaan huolimatta, ja oli kuulemma rottakodissa tosi pelokas, mutta meidat tapaessaan se muuttui heti! Nyt Ruyter on utelias ja uskaltaa nuuskia ja tutkia joka paikkaa ja mielellaan tulee tervehtimaan uusia vanhempiaan. Ihanaa! Me vitsailtiin etta Roger on rottien taivaasta lahettanyt meille taman rotan, kun tuntui heti napsahtavan kun tavattiin tama rotta, ja han on muutenkin hieman Rogerin nakoinen :D Siksi olikin tarkeaa etta R-kirjaimella loytyi hyva nimi tytolle. Ruyter Suys on muuten maailman huipuin kitaristi, ainakin minun mielesta ;) Ja asiaahan auttaa tietysti se etta kyseessa on naiskitaristi. Nashville Pussy-nimisessa bandissa soittaa tama original Ruyter jonka mukaan on uusi tytto nimetty. Mun possua ja pesukarhun kalloa en ole viela saannut kotiin, toivotaan etta kaverini tuo ne mukanaan triviaan tana iltana niin saan turvallisesti kuljetettua ne kotiin. En viitsinyt pyoran kyytiin niita ottaa kun olen aikamoinen hurjastelija ja nama meidan naapuruston kadut eivat ole mitaan tasaisinpia...Kavelten on paljon parempi ja turvallisempi. Eilen vietettiin kivaa vapaapaivaa Robertin kanssa; kaytiin parilla kaljalla, hyvilla leivilla/wrapeilla, laakarilta hakemassa ne green card jutut (kiva kun Robertkin nyt huomasi mika molopaa se laakari on :D heti kommentoi etta "ymmarran miks sun mielesta toi on kauhee kusipaa!), vietettiin varmaan joku 4 tuntia elaintarhassa ja syotiin jatskia, ja sitten mentiin viela keskustaan kaljalle ja siita kotiin koneelle katsomaan Spaced'ia ja herkuttelemaan. Tanaan nousin vahan aikaisemmin koska oli aika hakea syksyn kursseille. Nyt on sitten rekisteroity neljalle kurssille, kaikki sellaisia kursseja mista olen saannut joko F:n tai D:n, eli huonot arvosanat. Harmikseni jouduin kahdelle kurssille ottamaan samat opettajat kun viime kerralla :( En muuten olisi saannut niita sopimaan muiden kurssejeni kanssa, tai sitten olisin joutunut kaymaan koulussa nelja kertaa viikossa, mika ei sovi minulle, silla muuten en ikina paasisi vapaaehtoishommiini ja nyt kun Tytti on tulossa kaymaan, olisi todella ikavaa joka paiva kayda melkeen joka paiva koulua ja jattaa hanet yksin. Muutenkin on kivempi saada kurssit pois alta tiistaisin ja torstaisin! Huomenna on kiva keikka, sellainen bandi kun Sugar Stems ja meidan naapurin loistava Batlords-bandi soittavat. Tulee varmasti hauskaa. Robertilla on taas perjantaina vapaata ja ajateltiin kayda leffassa. Guardians of the Galaxy on luvassa. Mun viimeinen kesakurssi loppuu huomenna, joten joko tanaan tai huomenna pitaa hoitaa viimeiset tehtavat. Tanaan en varmaan jaksa -__- ja rottienkin pitaisi paasta ulos, kun eivat eilen paasseet, ja eivat sitten varmaan huomenna paase taaskaan kun on kaikennakoista kiiretta. Olin "toissa" tanaan ja menen taas huomenna; Humane Societylle piti tehda pakolliset 6 tuntia, mutta teenkin 8. Paivallistakin pitaisi tehda, mutta meilla on aina nykyaan niin heikosti ruokaa eika koskaan kerkea kayda kunnolla kaupassa! Kamalaa. Perjantaina toivon saavani paperit postiin. Mutta mitas mina siita tassa puhun. Uskotaan sitten kun ne paperit on oikeasti postissa :D Nyt pitaa menna suihkuun ja leikittaa rottia. Voi rotta-parat. Olenpa huono aiti taas talla viikolla kun kaikennakoista hommaa mika pitaa suorittaa. Jospa ensi viikolla olisi vahan rauhallisempaa? Sopii toivoa. Huh!

Perheenlisaysta.

Monenlaista sellaista! tanaan nimittain haetaan uusi rotta! heti kun Robert tulee toista, lahdetaan hakemaan uutta rottaa sen uuteen kotiin :) eika siina viela kaikki. varmaan tiedattekin etta kerailen erikoisuuksia. tanaan kavin hakemassa itselleni sailotyn pikkupossun ja pesukarhun paakallon! olen miettinyt jos omistaisin tuon ruokailuhuoneen hyllyn kokonaan erikoisuuksille, silla niita alkaa kertymaan. nyt siis omistuksessani on sailotty rotta ja porsas, rotan ja pesukarhun paakallot, kuivattu lepakko seka tietenkin haissani kayttama taytetty hiiri-panta. niin ja pari hammasta myos. kaverini tekee yhdesta hampaasta mulle kaulakorun :) eli ei ehka ihan sellaista perheenlisaysta mita ihmiset ajattelevat sanan kuullen. sellaisia uutisia saattekin odotella loppuelamanne :D

Tyon iloa!

On kylla tainnut tuo tyomoraali periytya vanhemmilta, koska "toita" tulee tehtya ihan kun niista sais jotain palkkaakin jopa. Mutta sehan on ihan hyva etta paiskii kunnolla, vaikkei siita rahaa tulekkaan! Minulle riittaa palkaksi se, etta mun huostassa olevat elaimet voivat hyvin, ja etta palkalliset hoitajat kiittelevat hyvasta ja ahkerasta tyosta :) Ja tanaan oli kylla aikamoinen kiire! Tulin iltapaivavuoroon, ja siella ei ollut keretty edes hoitaa koko terassia! Terassilla oli 2 hakkia, ja takahuoneessa viela pari jotain vesilintua ja ankanpoikasia + sitten viela 3 kyyhkyshakkia. Kyyhkyset oltiin jo hoidettu, niin niita mun ei tarvinut tarkastaa kun vasta lahtiessani, vesilinnut oli hoidossa, mutta 20 hakkia + ankanpoikaset jai mulle yksin hoidettavaksi. Voitte varmaan kuvitella etta kun aamuvuorossa ollut tytto ei ollut kerennyt hoitaa kaikkia, niin jai mulle sitten kunnolla tekemista koko iltapaivalle. Yleensa hoidan terassin yksinkin aika nopeaa, mutta koska sanomalehtia ei oltu vaihdettu mihinkaan hakkeihin, niin tuli siina sitten kiire vaihtaa jokaiseen lehdet, ruoat ja vedet. Vasta kahden ja puolen tunnin paasta olin saannut ensimmaisen kierrokseni valmiiksi, ja siina vaiheessa joku tuli auttamaan ankanpoikasten kanssa, ettei mun tarvinut tehda sita. Oli kylla aikamoista hommaa! Onneksi kun olin jo kerran vaihtanut sanomalehdet ja ruoat, niin ei tarvinut kauheasti huolehtia. Seuraava kierros alkoikin sitten heti, ja kerkesin siina sitten sopivasti vaihtaa kaikille joiden ruoka oli likaantunut uudet ruoat ja jos joku tarvitsi taydennysta niin laitoin uutta vetta ja lisaa siemenia. Kerkesin sopivasti hoitaa kaiken taman ennen kun piti lahtea, ja onneksi joku tuli iltavuoroon hoitamaan terassin, ja laitoin hanet heti toihin; vaihtamaan uudet sanomalehdet :D Kun niita ei tarvinut ihan heti vaihtaa, ja siina vaiheessa oli ihan sopiva aika vaihtaa ne. Kiitos, sina ihana ihminen kuka tulit nopeasti ottamaan vuoroni ja vaihtamaan sanomalehdet juuri ruokinnan paalle! Piti viela tarkastaa kyyhkysten kuvut (se sellainen pussi kaulassa, josta tietaa syoko kyyhky vai ei.) Kyyhkyset olivat kaikki kiltteja ja antoivat natisti tarkastaa kuvut. Kyllahan siella syotiin hyvin :) Ainoastaan kahdella oli tyhjahkot kuvut, niin kerroin hoitajalle asiasta. Nain oli paiva pulkassa, ja hiki tuli ja oli maailman ihaninta tulla kotiin kylmaan suihkuun, ja huomata ettei taalla meilla sisalla ole yhtaan niin tunkkaista kun kuvittelin :D Olohuoneessa varsinkin on mukava olla, mika on tosi hyva, koska meidan rotat asustelee olkkarissa. Harvemmin yksin otan kaljaa, mutta jos otan, niin otan vain yhden ja yleensa siita syysta etta tunnen oloni jotenkin....tyytyvaiseksi. Tai etta olen tehnyt jotain hyvin, tehnyt jonkun ison homman tai jotenkin saannut jotain pois paivajarjestyksesta. Esim, kun olen siivonnut keittion sen jalkeen kun Robert on nalkuttanut asiasta viikko tolkulla :D Silloin otan yhden voittokaljan. Ja kun kavelin kotiin ja paahduin tyovaatteissani, kavi mielessani ihanan huurteinen kesakalja (ostettiin sellainen kesa mixpack missa oli kesaisia oluita. Olen niin tyytyvainen itseeni ja siihen miten hyvin osaan tehda toita tuolla, ja miten palkitsevaa se on, vaikka yksin olinkin ja miten kiitollisia siella ollaan kun olet auttamassa. Ja asiaahan tietysti ajaa myos vahan se etta nyt meilla on oikeasti kesa, ja ulkona on aivan jarkyttavan kuuma :D Etta ehkapa juon yhden victory bissen tuossa ruoan kanssa :D Olen sen mielestani ansainnut!

Terveisia Suomesta.

Mainitsinkin tassa kerran etta sain paketin Suomesta. Aina valilla vanhempani lahettavat jotain tavaroitani tanne, silla muuttaessani pakkasin vain vaatekaappini ja pari kirjaa mukaani, ja joka reissulla olen yrittanyt sitten ottaa vaikka jotain elokuvia tai muuta tavaraa takaisin tanne kotiin, ja valilla vanhempani sitten lahettelevat muutaman tavaran + tietenkin niita "Suomen terveisia", eli herkkuja mita saattaa Suomalaiselle tulla ikava ulkomailla asustaessaan! Tamankertaisessa paketissa oli musta kravaattini, jota olinkin jo vahan kaipaillut, punaiset babydoll kenkani, joista laitoinkin kuvan (toivottavasti nait, Noora :D), 2 tyynynliinaani, muutama pehmolelu, tyhjia DVD:ita, kolme elokuvaa, hihamerkki jonka olin leikannut t-paidasta ajat sitten (joka muuten lahti tanaan takaisin kohti Suomea, silla itse en enaa kyseista bandia kuuntele, mutta onneksi kaveri tykkaa niista niin sai se sitten uuden omistajan itselleen :D), uudet aivan ihanat rintaliivit :D jotka aiti on varmaan mulle valinnut, joten kiitos mamma :D Robertkin sanoi etta on kivan variset :D Nama nyt olivat vain niita sellaisia esineita mita on omistuksessani ollut, joita olen kotiini kaipaillut, ja niita nyt tuli sitten paketissa. Mutta pitaahan pakettiin laittaa muutakin! 2 pussia salmiakkia, joista olen jo yhden syonnyt melkeen kokonaan, Marianne-pussi, 2 patukkaa Fazerin sinista (omani meni jo heti), 2 patukkaa Dumble-suklaata (ja tamakin meni heti...), Pandan valkosuklaalevy, niita Launtai-pusseissa olevia latkasalmiakkeja ja hedelmakarkkeja (joista Robert muuten tykkaa tosi paljon, ilmeisesti). Makeisten lisaksi saatiin 2 pakettia hapankorppuja, 2 pussia ruisnachoja ja useampi dippipaketti! Ruisnachot menivat myos aika nopeaa, varsinkin kun tein dippia kyytipojaksi. Valkosipuli- ja yrttinachot maistuivat valkosipulidipin kera, ja tomaatti-rosmariininachot ranch-dipin kanssa. Aivan mahtavaa. Robertinkin mielesta ruisnachot olivat ihan hyvia. Yllattavaa on se etta vain 2 dippia ollaan jo syoty, yleensa en malta odottaa :D Paketin sisalto on ollut suuri hitti, ja punaiset kengat ovat olleet kovassa kaytossa. Sainpa myos uutta mustetta mun valokuvaprintteriin, niin nyt saan printattua koneelta kunnon kuvia mita lahettaa mun fammulle kirjeissa :) Ehkapa laitan pari haakuvaa mukaan, nyt kun voin printata niitakin koneelta! Nyt pitaa leikkia lasten kanssa, niin kerkean tehda ne laksytkin ennen kun Robert tulee kotiin ja on aika lahtea pelaamaan tietovisaa. Jospa se kalja vahan puuduttaisi tata mun kurkkua....

Uudet tuulet puhaltaa.

Viikon, tai kahden jopa, verran kerkesin nauttia siita ettei kurkku ollut enaa kipea. No, herasin nyt viime yona siihen etta kurkussa tuntui kurjalta taas. Tosin tama tuskin liittyy mitenkaan tuohon edelliseen kurkkukipuun. Robert ehdotti etta jos se johtuisi siita etta on kurkku kuiva. Ja olihan se aika kuivanoloinen, toivotaan etta auttaa kun litkin litroittain vetta! Onhan mulla hyviakin uutisia! Nimittain sain sen laakarintarkastus ajan! Tai oikeastaan, mun ei tarvitse tehda itse tarkastusta uudestaan, laakari vain tayttaa ne paperit uusiksi ja ei tarvi maksaa 150 dollaria. Laakari veloittaa vain 75 dollaria talla kertaa. "Vain", onhan se aika paljon paperien tayttamisesta. Eika mun tarvitse tehda varicellakoetta uudestaan, mutta syfiliskoe pitaa tehda taas. Mutta onneksi meidan lahella on nyt labra, niin ei tarvi odottaa etta Robertilla olisi vapaapaiva, ja voin kayda itse hoitamassa labrakokeen joko pyoralla huristellen tai bussilla! Eteenpain mennaan. Toivottavasti mun vanhemmat lukee taman ja nyt nakee tuon niin voivat sitten olla kyselematta etta joko olen hoitanut sen laakarilla kaynnin ;D Veisin muuten paperit tanaan, mutta olen suunnitellut paivani aika tarkasti, etta mulla olisi kaikki paivan hommat tehty valmiiksi kun Robert tulee kotiin. Ja huomenna olin ajatellut ehka menna Project Wildlifelle, jos siella viela tarvitaan apua huomenna, joten sanoin sairaanhoitajalle tulevani joko huomenna tai perjantaina. Toisaalta, ehka pitaisi jattaa nuo vapaaehtoishommat toissijalle, silla nama green card-jutut pitaisi tietenkin hoitaa ensin. Etta ehkapa olisi viisainta kayda labrassa huomenna, laakarilla papereitten kanssa perjantaina ja sitten tehda "toita" viikonloppuna. Katsotaan nyt miten kay! Mutta nyt on kuitenkin se homma hallussa, ettei tarvi murehtia sita. Aika surkeasti olen tata blogia paivitellyt viime aikoina, tuntuu etta on ollut kaikenlaisia kiireita, vaikkei valttamatta olekkaan ollut. Tykkaan Robertin nykyisesta aikataulusta, silla herataan molemmat yhdessa aamulla, ja kaydaan suihkussa ja koska olen sitten jo pukeissa, niin en lorvi koko paivaa pyjamassa miettien etta millonkahan jaksan kayda suihkussa. Heti kun Robert on lahtenyt toihin mietin etta mita tanaan tekisin ja missa jarjestyksessa kannattaa asiat hoitaa. Tanaan olenkin kaynnyt hieman asioilla. Kavin lahettamassa paketin Suomeen isalleni ja kaverille Suomeen hihamerkin. Kavin myos hakemassa itselleni lounasta yhdesta kivasta leipapaikasta, jonne ajattelin vieda Tytin kun han tulee TASAN KUUKAUDEN PAASTA KAYMAAN! :D Paivisin olen siivoillut, tehnyt laksyja (ja mulla loppui mun toinen nettikurssi viime viikolla, jessss!) ja leikkinyt rottien kanssa. On kiva nyt kun Robert menee aikasemmin toihin niin paasen asioillekkin aikasemmin aamupaivalla, niin jaa sitten loput iltapaivasta rotille ja muille hommille. On monta asiaa mitka haluan hoitaa ennen kun Tytti tulee tanne, niinkun suursiivous, Samin leikkaus ja nama paperihommat. Siina on aika monta asiaa, mutten tunne stressia ollenkaan. En tieda mita tapahtui sille Jennylle joka koko ajan stressasi, istui keittion lattialla itkemassa kun koko ajan oli joku huonosti, joka nukkui pitkaan ja ei saannut mitaan aikaiseksi. Ehka se on tama uusi rytmi joka vahan helpottaa, koska olen huomannut olevani paljon enemman motivoitunut kun heraan aikaisemmin, vaikken nyt valttamatta olekkaan mitaan aamuihmisia. Sitapaitsi me nukutaan joka yo tarpeeksi, eika Robertkaan ole valittanut toihin menemisesta hetkeen vaikka han onkin tehnyt 8 ylimaaraista tuntia joka viikko! Esimiehena olo on ollut yllattavan rentoa hanelle. Tuntuu myos silta etta ollaan kaljoteltu vahemman, vaikka meilla on nykyaan enemman aikaa sellaiseen. Ehka se on siksi kun ennen ei ollut mitaan tekemista kun Robert paasi niin myohaan toista, niin ainoastaan baarit olivat auki. Nyt ollaan aika usein kotona ja katsotaan tv:ta tai ollaan vaan. Tosin nyt viime viikko meni kylla aikalailla kaljotellessa...tai viikonloppu ainakin. Mutta eikohan se stressi ala kohta. Mun pitaisi rekisteroitya kursseille taman kuun 30:s paiva ja siina samalla sitten maksaa ensimmainen osamaksu niista kursseista ja sellaiseenhan mulla ei ole varaa talla hetkella. Mutta eikohan sekin jarjesty jollainlailla. Toivotaan niin. Mitas muuta? Kerroinkin jo viime viikonlopusta, en muista kerroinko etta oltiin myos katsomassa meidan naapurin bandia viime tiistaina. Olivat muuten torkean hyvia! Toivottavasti soittavat kohta taas niin paastaan katsomaan. Bandin laulaja, tyyppi kuka on musta vahan rasittava, ja oon aina kuvitellut ettei sekaan kauheasti valita musta, oli oikeasti ihan kiva ja jutteli vahasen ja antoi kaikkea bandikamaa meille! Saatiin levy, pullonavaajat ja sellaiset koozie't mitka laitetaan kaljatolkin/pullon paalle ettei kalja lampene :D Niin ja pinssit tietty. Ehkei se olekkaan niin kauhea tyyppi? Olen nopea tuomitsemaan viban perusteella; jos saan huonot vibat jostain tyypista, on han todennakoisesti huono tyyppi, mutta olen AINA avoin muuttamaan mieleni, ja mielellani muutankin mieleni jos siihen on aihetta. Voihan olla etta huonot vibat tulee siita etta tyypilla sattuu olemaan huono paiva juuri meidan tapaamisen hetkella, mutta etta normaalisti tyyppi on todella reilu ja kiva. Niin ja sitten oli sita etta kaytiin Robertin kanssa ulkona tassa pari iltaa perakkain. Mutta ei kait sitten muuta, mitaan sen erikoisempaa. Heinakuu alkaa jo olla lopuillaan, ja voin kerrankin sanoa etta olen ottanut rennosti ja tuntenut oloni hyvaksi kesalla. Ihanaa.

kuvia #8!

Viikonlopun kaljasuihkut ja sateenkaariharmitukset.

Nyt on lauantai, ja on jo ollut ihan kiva viikonloppu! Eilen olin 4 tunnin vuorossa Project Wildlifella, ja mina huolehdin paikan takahuoneesta missa olikin aika monta hakkia joidenka peraan katsoa. Siisteinta on se, etta vaikken saannollisesti kaykkaan siella, niin kuitenkin ne palkalliset elaintenhoitajat siella katsovat minun olevan hyvinkin osaava, ja usein pyytavat uusia vapaaehtoistyontekijoita kysymaan minulta etta miten jokin asia tehdaan, jos voin nayttaa heille miten jotain tehdaan tai jos tarvitsen apua :D Sehan tietysti tarkoittaa joko sita etta oikeasti olen hya hommissani tai sita etta kannattaa esittaa etta tietaa mita tekee niin sitten muutkin uskovat siihen ;D Uskon sen olevan sekoitus molempia :D Illemmalla oli Masked Intruderin, Queersin ja Dwarvesin keikka. Kaikki kolme ovat bandeja joista me molemmat tykataan paljon. Masked Intuder on yksi taman hetkisista lempibandeistani ja heilta tuli juuri uusi levy, ja Dwarves on yksi mun kestosuosikeistani. Toki Queersistakin tykkaan tosi paljon. Masked Intruderin keikka meni ihanasti, ja he ovat vaan niiiiiiiiin hyvia :D Ja Queers soitti kaikki hyvat biisit, muttei oikeen paasty Robertin kanssa nauttimaan keikasta kun siella oli niin paljon idiotteeja, etta mun kaljatkin katosi mun kupista kun joku aalio tonas mut jonkun kitaralaatikon paalle. "Ihanaa." Dwarvesit soittivat kovaa kuten aina, aivan vitun hyvia ovat. Robert osti paidan ja levyn. Mun olisi ehka pitanyt ostaa uusi Queers paita kun tuo edellinen on aika pieni nykyaan, mutten tajunnut sita kun vasta myohemmin. Masked Intruderilta ostin paidan viime vuonna kun kaytiin katsomassa, ja Dwarves-kamaa mulla riittaa ihan alushousuihin asti :D Jotka muuten oli paalla aikasemmin eilen, mutta toita tehdessa tuli niin kuuma etta suihkunjalkeen paatiin laittaa toiset jalkaan :P Tanaan aamupaivalla olenkin ollut jo heti yhdestatoista asti liikkeella. Piti menna Pride-paraatia katsomaan. Olisin voinnut olla mukana paraatissa, kiitos Humane Societyn, mika nyt ehka vahan harmittaa jalkeenpain. Tosin en tunne kovin montaa Humane Societylla, niin ehka se olisi ollut vahan kiusallista. Me lahdettiin taalta niin myohaan ettei oltaisi keretty bussilla sinne ajoissa, niin ajettiin sitten. Ja se oli ehka maailman surkein idea, koska ei saatu mistaan parkkipaikkaa. Nahtiin osa paraatia autosta. Tama oli mun ja mun kaverin ensimmainen kerta edes noin lahella paraatia, ollaan molemmat missattu se joka vuosi. Nyt tiedetaan varautua ens vuodelle vahan paremmin ja lahtea bussilla, ja tarpeeksi ajoissa niin etta keretaan paikalle. Harmittaa kun siella olisi ollut pari kaveriakin keta olisin halunnut moikata. No, minkas teet. Me lahdettiinkin bloody maryille meidan Pride-failin jalkeen. Ja sehan sopi oikeen hyvin. Tosin nyt vasyttaa ja pitaisi rottiakin paastella leikkimaan ja hakit pesta. Sain tassa muuten pari paivaa sitten paketin mun vanhemmilta, ja siella oli mun ihanat punaiset babydoll kengat :D Olen kayttanyt niita ahkerasti nyt nama pari viimeista paivaa. Sain myos dippeja, ja olen niista tosi innoissani. Ehkapa dippiarvostelu osa 2 on paikallaan? :D Saatanpa hakea kermaviilia ja sipseja talle illalle. Mua ei kylla haittais ollenkaan jos vaan oltaisiin kotona tanaan ja ei kaljoteltais. Se etta mun vaatteet haisi kaljalle, ihan rintaliiveihin saakka, kiitos idioottien, on tarpeeksi kaljottelua talle viikonlopulle. Etta kiitos vaan, aaliot. Olisi joku saannut ostaa mulle uuden kaljan ja pesta mun pyykit...Mutta se siita. Ja hauskaa Pride-kuukautta viela kun sita on jaljella! En tieda lukeeko tata kukaan LGBTQA-yksilo (mua aina vituttaa kun toi Q ja A jatetaan pois) mutta voidaanhan me kaikki viettaa mukava, suvaitsevainen ja opettava Pride-kuukausi :)

Hopinaa.

No nyt on Havaijista kirjoiteltu. Kuulin tanaan etta Robertin toinen sisko perheineen on lahdossa huomenna Oahun saarelle! Tosin ovat kuulemma menossa jonnekkin Honolulun ulkopuolelle. Itsellani on vahan ollut "island fever"ia silla katsottiin yhden ohjelman Havaiji-jakso ja ostin eilen Havaijilaista kaljaa. En tieda miksi niin kaipailen sinne, onhan taallakin hyvat kelit ja sama merihan se tuossa on vieressa. Tosin kukaan ei koskaan halua lahtea mun kanssa rannalle ja meidan rannassa ei vesi ole yhta kirkasta. Itseasiassa, siella on aika paljon merilevaa ja kuvittelen aina jaavani kiinni leviin ja aallon vievan mut mukananaan. En varmaan pelkaisi tallaisia typeria juttuja jos osaisin uida vahan paremmin :D Mulla on ollut Havaijinreissusta asti on ja off sellainen arsyttava kurkkukipu joka ei ole missaan vaiheessa tuntunut kovin vakavalta. Nieleminen ei ole ollut ongelma, mutta arsyttaa tietenkin kun koko ajan on kurkussa sellainen kipea olo. Robertin aiti ehdotti tanaan etta jos ongelma onkin onteloissa. Silloin voi kuulemma ongelma tuntua myos kurkussa. Sehan on hyvin mahdollista. Nyt ongelmasta on ollut kaksi viikkoa ja paiva, ja jos tama jatkuu, on kait parempi antaa jonkun pron kurkkia kurkkua. Roger haudattiin tanaan, hanenkin menehtymisesta on nyt 2 viikkoa. Roger lepaa siella meidan muitten rottien kanssa appelsiinipuitten lomassa. Varjasin tassa viime viikolla hiukset sellaisella ihanalla vaalealla pinkilla savylla, mutta olisihan se pitanyt arvata etta noin vaalea savy ei pysy paassa kun korkeintaan viikon. Ja niinhan siina kavi. Nyt mun hiukset on taas rumat blondit. Pitaa keksia joku parempi vari, en kesta naita blondeja hiuksia ja ihmisten kommentteja siita miten ihanan "luonnolliset" ne ovat ja muutenkin kaikkien oksennuslajien huomio ahdistaa. Minut jos tunnet hyvin, tiedat etta luonnollinen ulkonako on aina viimeisena tarkeysjarjestyksessa :D En jaksa mitaan miesten vinkumista siita miten "luonnolliset" ja "meikittomat" naiset ovat muka niin ihania, tai se miten hiusten pitaisi aina olla jotkut tylsan variset. Onpa muuten aika iroonista se etta miehet vinkuu luonnollisista tytoista, mutta jatappa sitten karvat ajelematta niin yhtakkia ei enaa maistukkaan tuo luonnollisuus enaa.... :D No johan nyt meni poliittiseksi. Robertilla oli tassa yks paiva kauhea mahakipu koko paivan ja herasi yolla kuumeeseen, mutta onneksi se kesti vain paivan. Taalla vietettiin itsenaisyyspaivaa nyt 4:s paiva. Me ei tehty mitaan. Robert oli paivalla toissa, mina istuin ja katsoin tv:ta rottien kanssa. Illalla kaytiin baarissa. Siina se olikin. Robert taytti 31 8:s paiva ja sai multa synttarilahjaksi The Pogues-bandiin liittyvan kirjan ja lahjakortin selkahierontaan! Kelpais mullekkin. Ens perjantaina on maailman paras keikka tulossa, ja pitaisi Awesome Fest liput hankkia. Keikkaa tassa nyt odottelen kuumeisesti. Siita tulee niiiin hauskaa. Tyttikin on tulossa ensi kuussa, niin pitaisi vahan jarjestella tata kamppaa. Etta tallaista nyt nain Havaiji-juttujen jalkeen. Nyt menen herattelemaan Robertia. Otettiin pienet nokoset appilassa kaymisen jalkeen, mutta Robertin osalta ne nokoset ovat vahan venyneet, niin olisi kiva saada vahan jotain tehtyakin kun kerran ollaan molemmat vapaalla tanaan! Adios ja ensi kertaan.

Havaiji, osa 6.

Paatin nyt sitten taklata (niinkun taalla Amerikassa sanotaan) taman viimeisenkin osan tassa samalla, ettei taas kesta joku miljoona vuotta ennen kun naputtelen valmiiksi taman koko lomaraportin, ja paastaan keskustelemaan taas normaaleista asioista. Torstai oli meidan viimeinen paiva Havaijilla, ja illalla lahti sitten lento kotia kohti. Koska oltiin kayty silla Oahu kierroksella, oltiin nahty tama Hanauma Bay, missa ihmiset kayvat snorklaamassa, ja ajateltiin sitten kokeilla mekin sita. Harmi vaan etten itse paassyt kokeilemaan, koska Luonto Aidilla oli vahan muita suunnitelmia :P Tietenkin vahan harmitti, mutta minkas teet. Vesi siella on niin kirkasta ja lamminta etta olisin halunnut kokea sen, mutta varmasti viela jonain paivana tulee uusi mahdollisuus. Robert kavi sukeltelemassa ja kertoi etta naki ison kalan joka ui suoraan kohti hanta. Paljon kaloja oli nahtavissa, mukamast kilpikonniakin nakee joskus, mutta onneksi ei talla kertaa, koska sillon olisi harmittanut viela enemman. Mina siis paahduin rannalla, ja kavin kahlaamassa aina valilla. Nain mungon! Tai kaksi mungoa, oikeastaan. Mungot juoksentelivat edestakaisin etsien ruokaa. Musta on aina tosi siistia nahda elaimia luonnossa niin olin tietenkin heti hiippailemassa kamera kadessa siella :D Kivaa kuitenkin oli etta sai viela yhden paivan nauttia maisemista ja vaan olla. Mina makasin lukemassa, ja sitten kaytiin Robertin kanssa vahan kavelemassa ennen kun piti lahtea kohti hotellia. Hanauma Bay ja tietenkin mungo: Hotellille paastyamme pakattiin kaikki tavaramme valmiiksi. Me kaytiin Robertin kanssa ostamassa jotain syomista lentokoneeseen, koska meilla oli yolento eika siella tarjoiltu mitaan mika ei olisi maksanut ihan liikaa, ja Havaijille lentaessamme oltiin molemmat nalissamme. Taman jalkeen paatettiin kayda syomassa muutenkin. Mentiin johonkin baariin mista sai pizzaa, joka oli siina hotellin lahella. Istuttiin siina jonkun aikaa pizzaa syoden ja juotiin pari kaljaa. Mina vihaan lentamista, niin se etta on vahan kaljoissa helpottaa asiaa todella paljon. Juteltiin jonkun kivan vanhemman pariskunnan kanssa, olivat paikallisia ja sanoivat etta kayvat aina happy hourilla tutustumassa turisteihin jne. Mukavia tyyppeja. Kun lahdettiin baarista, olikin jo aika kayda hakemassa kamppeet hotellihuoneesta ja suunnata kohti lentokenttaa. Paastiin limusiinitaksilla lentokentalle, mika oli aika siistia, varsinkin mulle kun en ole koskaan ollut limusiinin kyydissa. Tosin se olisi varmaan paljon kivempaa jos ei mukana olisi 7-vuotias lapsi ja kuuskymppiset appivanhemmat, ja niissa pulloissa mitka olivat hyllylla olisi jotain hyvaa juomista...:D Lentokentalla kaytiin viela me nuoret kaljalla. Halusin varmistaa etta nukun kotimatkalla :D Kotimatka oli lyhyempi kun tulomatka, mika tietysti oli kivaa, mutta nuo yolennot on ihan perseesta koska siella ei ole tv:ita ja kaikki eivat tietenkaan pysty nukkua lentokoneessa. Mina ja Robert luettiin kirjoja ja kuolattiin toistemme olkapaille, ja aamulla oltiin Los Angelesin lentokentalla missa meilla oli 4 tunnin valilasku, mika sekin on ihan perseesta koska Losista ajaa kotiin kahdessa tunnissa, jos edes sitakaan. Siina ajassa olisi siis kerennyt kivasti kotiin. Sekin valilasku meni kirjaa lukien, nukkuen ja Havaijilta ostettujen evaiden syomiseen. Mitka muuten oli tosi hyvat (nuudeleita, miso-inkivaari tahnaa, kanamunaa ja merilevaa.) Onneksi lento Losista kotiin kestaa vaan 40 minuuttia, ja lennettiin Balboa Parkin yli ja oli ihana tietaa etta nyt ollaan kotona. Kotiin tullessa arki alkoi heti, kun piti rotat hakea ja kasitella Rogerin kuntoa ja sellaista, ja varmasti jo arvasittekin joistain noista ennen-Havaiji-paivityksista etta hanet jouduttiin sitten lopulta lopettamaan. Ja nain paattyi meidan Havaijin matka, ja kovasti jo toivon etta paastaan joskus uudestaan. Tosin me ajateltiin etta silloin varmaan kaydaan jollain toisella Havaijin saarella. Oahu on nahty jo :D

Havaiji, osa 5.

Paiva oli keskiviikko, ja aikainen oli heratys. Oltiin Robertin kanssa vasyneita, ja varmaan vahan nestehukkaisia eilisista saunomisista rommien kera, mutta mielellaan, ainakin mina, nousin sangysta silla tanaan oli se paiva jolloin paastiin kaymaan Pearl Harborissa. Pearl Harborhan on tunnettu siita etta Japani pommitti USA:n laivastoa siella joulukuun 7 paiva, 1941. Eli naita toisen maailman sodan juttuja oli siis tiedossa talle paivalle. Paikalle paastyamme katseltiin vahan ymparillemme, siella oli jotain ohjuksia, useampi alue omistettu kokonaan muistolaatoille (joko ihmisten sellaisille tai sitten upotetuille sukellusveneille tai taistelulaivoille) ja kaksi erillista pienta museoa. Katsottiin joku pieni dokumentti hyokkayksesta, ja siella oli todella hiljaista ja se pisti tietenkin vahan miettimaan. Dokumentin jalkeen saatiin kavella vapaasti ja katsella mita nahtavana oli. Me kaytiin Robertin kanssa museossa jossa selitettiin mitka tapahtumat johtivat tahan, ja millaista elama oli niin USA:ssa kuin Japanissa ennen tapahtumia. Kun oltiin kierrelty hetken, oli aika nousta veneeseen joka vei meidat keskella Pearl Harborin lahtea olevaan pieneen rakennukseen, joka on rakennettu USS Arizonan ylle. USS Arizona upposi tuolloin 7 joulukuuta, 1941 ja on vielakin osittain nakyvissa. Viela tanakin paivana, oljya pulppuaa veden pinnalle. Oli jotenkin surullista ja haikeaa seista laivan ylapuolella jonka sisalla moni merimies menetti elamansa. Siella he lepaavat viela tanakin paivana. Kuvista voi nahda kuinka paljon laivaa viela on nakyvissa. Taman tunteellisen kokemuksen jalkeen noustiin bussiin joka vei meidat lahden toiselle puolelle, USS Missourin luo. Tamakin on taistelulaiva, joka on ollut kaytossa sitten 40-luvun. Tai, viimeisen kerran kun sita on kaytetty oli 90-luvulla. Nyt se toimii museona. Oli todella upea kokemus seista jattimaisen taistelulaivan ylakannella ja ihailla Pearl Harborin maisemia. USA:n ja Japanin valinen sota lopetettiin taman laivan kannella, ja siksi sita kantta kutsutaan Surrender Deck'iksi. Paastiin kaymaan laivan sisallakin, siella olisi mennyt viela varmaan toinenkin tunti jo sen lisaksi etta kierrettiin sisalla ehka 2 tuntia, mutta meilta alkoi aika loppua, niin piti jotenkin koittaa navigoida ulos sielta labyrintista ennen kun bussi lahti ilman meita. Seuraava pysakki oli viela joku sotilaitten hautausmaa. En itse nahny kylla kovin paljoa kyseisesta paikasta koska aloin vahan pilkkimaan siina matkanvarrella, ja aina kun avasin silmat, oltiin jossain toisessa kohdassa hautausmaata. Ei se vaikuttanut niin kauhean kiinnostavalta kuitenkaan. Kuvia Pearl Harborista: Pearl Harborin jalkeen kaytiin koko porukka syomassa jossain Jimmy Buffet ravintolassa. Jimmy Buffet on arsyttava laulaja, ja meidan tarjoilija oli yks kusipaa kehen tormattiin baarissa edellisena iltana. Etta sehan oli aika jannittavaa :D Ruoka tosin oli ihan hyvaa, kuten myos juomat. Ja Robertin kanssa vahan poseerattiin myos: Kaytiin Robertin kanssa ihan huvikseen H&M:lla kun se oli siina lahella. En nahnyt mitaan vaateliikkeita missa en ole ennen kaynnyt jotka olisivat nayttaneet mielenkiintoisilta, niin kavin vaan tutuissa ja turvallisissa. Loysin sellasen varsitytakin alennuksesta, niin ostin sen sitten itselleni. Tosin se on villaa, ja nyt ei ihan ole villakelit, joten talvella vasta paaseen kayttamaan sita. Taman jalkeen kaveltiin takaisin hotellille, ja kaikki ottivat pienet nokoset, jonka jalkeen mina ja Paula, Robertin sisko, paatettiin menna poreammeeseen. Istuskeltiin poreammeessa varmaan pari tuntia, jonka jalkeen Robert halusi paasta pois huoneesta hetkeksi, niin lahdettiin sitten ulos hetkeksi. Kaytiin katolla katsomassa etta milta meidan hotellin uima-allas naytti. Ei ollut kovin vaikuttavan nakoinen: Tehtiin siis oikea paatos sillon kun uitiin toisten hotellejen altaissa :D En nyt muista mita tehtiin sen jalkeen. Robertin sisko taisi lahtea takaisin huoneeseen. Eika mekaan varmaan tehty oikeen mitaan. Haettiin varmaan vaan taas kaljat ja mentiin ylakertaan kattohuoneiston parvekkeelle juomaan ne tai jotain sellaista. Muistelen kuitenkin taman olevan vahan aikasempi ilta, koska oltiin jo niin vasyneita ettei siina enaa viitsinyt valova kovin myohaan. Nain taisi tama ilta paattya.