Ahdistus.

Kotona ollaan, ja vasyttaa, ahdistaa ja on muuten vaan huono olo. Joko on taas flunssa tulossa tai sitten on kyse matkakarsimyksista. Niinkun ettei olla nukuttu tarpeeksi, syoty huonosti, vetta ei olla juoto tarpeeksi, jne. Toivon etta kyseessa olisi jotain sellaista. Kun oltiin paasty kotiin, tuli rottahoitajalta viesti etta Roger voi taas huonosti. Oli kuulemma eilen alkanut tama huono kunto taas. Ja kyllahan se aika kurjalta nayttaa. Jotenkuten pirtean oloinen han on, mutta nyt illemmalla vahan pahentunut ehka. Huonosti kulkee taas hengitys, jne. Ahdistaa. Ahdistaa etta Roger voi huonosti ja pitaa nyt lopettaa. Vastahan paasin kotiin. Ahdistaa etta kohta on pimea, ja nyt on lauantai ilta, ja ties kuinka monta naista ahdistelevat alueella liikkuvat raiskaajat. Ahdistaa kun en uskalla avata ikkunoita. Mita jos seuraavaksi ne leikkaavat ikkunoista verkot pois ja tulevat koteihin? (No nyt menen kylla vahan asioiden edelle.) Ahdistaa kun on huono olo. Ahdistaa kun en viitsi menna yksin kioskille vaikka se on tuossa nurkan takana. Vaikka mulla onkin vaikeasti jalasta revittavat housut (haalarit!) niin en nyt kuitenkaan halua etta naamani hakataan uuteen kuntoon. Ahdistaa ja itkettaa, vaikka pitaisi olla ihanaa olla kotona. Ahdistaa ja surettaa kun en saannut viettaa Rogerin kanssa paljon aikaa kun han voi paremmin viime viikolla. Oli kiire siivota, tehda koulujutut ja pakata. Ihan vahan vaan sain nahda pirteaa Rogeria. Vahan kavi han tuossa olohuoneessa nuuskimassa ja oli sylissani. Siita on yli viikko sitten kun pidin sita oikeaa Rogeria sylissa, ja sekin oli ihan vahan aikaa. Muistan kun itkin onnesta kun han voi paremmin taas. Onneksi han voi paremmin sen viikon ajan kun oltiin poissa, ettei han kuitenkaan karsinyt. Mutta ahdistaapa kuitenkin, vaikka lohtua yritankin loytaa pienista asioista. Ahdistaa sekin etta olen jo lukenut kaikki kavereitteni blogit, niin ei ole mitaan luettavaa. Nyt menen keittamaan itselleni teeta. Ja ehka avaan sen ikkunan. Ja pidan Rogeria sylissa. Rotat muuten olivat tosi iloisia kun paasivat kotiin! Tulivat heti nuolemaan mamman kasia :D Se on tietty kiva. Ja se etta saan vihdoinkin nahda mieheni ilman vaatteita :P Se on boonusta.

Kotiinpalun kauhu.

Niin se vaan on etta loma lahenee loppuaan. huomenillalla suuntaamme lentokentalle ja yon yli lennamme kohti Los Angelesia mista sitten jatkamme kotia kohti San Diegoon. perjantai aamuna olemme perilla, ja rotat haetaan iltapaivalla. kuulemma Roger ei ollut halunnut paastaa rottahoitajasta irti, ja hanelle tuli paha mieli kun laittoi Roggen takaisin hakkiin. muuten on mennyt ihan hyvin kuulemma! kiva kuulla. mua HIRVITTAA menna kotiin. ei sen takia etta olisin rakastunut Honoluluun enka halua loman loppuvan, vaan sen takia koska alueella missa asun liikkuu raiskaaja. tai 2 oikeastaan, ja mikali naihin raportteihin on uskomista niin aika surkeita raiskaajia ovat, silla ovatpaenneet heti paikalta kun nainen on taistellut takaisin. mika on tietysti hyva asia. jos nyt olen kasittanyt oikein, niin ketan ei ole raiskattu, mutta kuusi yritysta on tehty. yksi yritys tapahtui meidan viereisella kadulla. Tervetuloa kotiin. meidan tutun tyttarelta oli yritetty repia housut jalasta ja nena oli murtunut. Jottei tama merkinta paattyisi epamukavasti, voin kertoa kaynneeni Pearl Harborissa tanaan. olihan siina tietty vahan itkussa pidattelemista kun seisoin USS Arizonan ylla katselemassa ruostunutta laivaa jonne monet kuolivat kun Japani yllatti USA:n hyokkaamalla Pearl Harborin satamaan. mutta oli aivan alyttoman siistia kylla! ja paasin ihan oikean sotalaivankansien alle kurkkimaan. kuvia tulee tietysti. ja miten olisi viela sellainen juttu etta en oo nahnyt miestani alasti viikkoon :D en tieda miten teilla kekkuloidaan, mutta mua ainakin ottaa paasta etten saa Iihailla nakua miestani kun vasta perjantaina ja silloin siita onkin ollut jo yli viikko :D kamalaa.

Panorama.

eiliselta Oahu kierrokselta. ajettiin koko saari ympari. oli todella kaunista. nahtiin hylje! kaytiin myos Polyneesialaisessa kulttuurikeskuksessa missa edustettuna oli Havaijin lisaksi Samoa, Tahiti, Tonga, Fiji, ja Uusi-Seelanti. Kerron siita lisaa kun teen koosteen matkasta. kerron kuitenkin sen etta tapasin maailman ihanniman ankan eilen ja ruokein sita ja toivoin niin etta oisin voinnut ottaa sen lemmikiksini :D mutta lisaa Havaijilta myohemmin. nyt on kalja edessani joka kaipaa juojaansa. Aloha!

Esimakua Havaijilta.

Kyllahan se paiva muuttui kivemmaksi kun sain robertilta paidan pois ja Tyynenmeren aaltoihin :D kaytiin kavelylla myos ja drinkilla ja nyt me nuoret istutaan jossain punk baarissa kaljalla. taman jalkeen lahdetaan syomaan ja sittenporeammeeseen!

Valvovan silman alla.

Rottahoitajalta tuli hyvia uutisia etta Rogerin laakkeet toimii, ja etta han voi hyvin :) tata kirjoittaessa istun Waikikin rannalla. miksi blogitan? koska taalla on yllattavan tylsaa :D meilla on ohjelmaa suunniteltu kahdelle paivalle ja siina se sitten olikin. Robertin aiti on huonolla tuulella ja Robertia ei kiinnosta tama rannalla kekkuminen yhtaan. Itse en haluaisi olla koko ajan vanhempien valvonnan alla, kun meilla on vahan eri intressit kuitenkin. arsyttaa kun pitaa lomalla olla parhaimmillaan hyvien kaytostapojen jne kanssa. Tottakai aikaa on vietettava heidan kanssaan, hehan kustansivat matkan. mutta en halua istua koko viikon miettimassa mita tehdaan, tai makoillen pienessa hotellihuoneessa joka on tarkoitettu kahdelle hengelle. huoh. ei siis ole mikaan paratiisiloma ainakaan toistaiseksi. paastaankohan me missaan vaiheessa edes kaljalle? :D

Lomalle!

Rogerin asiat saatiin jarjestykseen (ainakin nyt toistaiseksi) ja en ole rottavahdista kuullut mitaan, joten kaikki on varmaan ihan hyvin. eilen vietiin rotat hoitoon ja tuli niita heti ikava :D oon vahan surkee. nyt kirjoittelen lentokentalta! kaytiin Robertin ja Paulan (Robertin sisko) kanssa kaljalla (ma en pysty lentaa jossen ole vahan kaljoissa :D ahdistaa muuten ihan liikaa :P) ja nyt odotellaan etta lento lahtee kohti San Franciscoa, mista sitten jatkamme eteenpain Honoluluun. jannaa! lupaa ottaa paljon kuvia ja nayttaa niita taalla. lomavalmisteluja: rottien hoitokassi (oon vahan aiti joskus)ja lentokenttabisset.

kuvia #7!

(Elainten) terveysjuttuja!

Johan on pitanyt kiiretta. Olen kolmena aamuna kaynnyt Project Wildlifella hommissa, koska siella on ollut henkilokunnasta pulaa. Lauantaina ja sunnuntaina olin jo seitsemalta aamulla liikkeella, ja tanaankin tulin paikalle kahdeksaksi aamulla. Neljan tunnin vuoroa tein jokaisella kerralla, ja hommaa kylla riitti, ja vahan meinasi tulla paniikkiakin kun tuntui ettei paivavuoroon ollut tarpeeksi tulijoita, kenelle olisi hommat siirtanyt eteenpain. Lauantaina ja sunnuntaina hoidin pikkulintuja. Sain antaa laakkeita, ruokkia tikulla, seka ruokkia nuorempia lintuja ruiskulla. Ruiskulla oli kiva ruokkia, koska ne nuoremmat linnut tulivat istumaan mun kasien paalle ja piipittivat niin soposti heti kun lahestyin hakkia! Tanaan hoidin variksia, koska tulin paikalle 15 minuuttia etuajassa, niin sain itse valita mita teen tanaan. Valitsin tietysti varikset, koska ne on mun lempparit. Kaikki tykkaa niista, ja oli siina muutama tyyppi ketka porrasivat vieressa voivottelemassa kuinka mulla oli sen paivan paras tyo. Kannattaa siis menna kahdeksaksi hommiin ;) Ilmeisesti mun tyokyky on huomattu, koska paikalla oleva elainhoitaja mainitsi etta "kun sahan olet yleensa niin nopea hoitamaan nama hommat, niin ehka sa voit sitten auttaa mua myohemmin" :D Kiva tietaa etta mut ja mun tyot on huomattu! Tama elainhoitaja on muutenkin tosi kiva ja aina hirveen ystavallinen ja jos kysyt hanelta jotain, kiittaa han aina kysymasta. Tuntuu vahan silta etta ehka monet eivat uskalla kysya miten jokin asia tehdaan. Ma kysyn aina, koska en halua tehda mitaan vaarin. Tanaan myos sain tuntea variksen hampaat kadellani. Tosin siina nyt ei ollut paljon mitaan tuntemista :D Kiukkuinen varis paatti hypata hakistaan ulos kun olin laittamassa uudet ruokakupit sinne, ja kun nappasin hanet kasiini, oli han hiilloksissaan. Kamalaa huutoa ja potkimista ja lopulta paatti varis napata kadestani. Onneksi en enaa pelkaa lintujen nokkia :D Aluksi hirvitti tulla nokituksi, mutta onneksi se ei tunnu missaan. Kerran paatin etta annanpa linnulle kateni ja katson milta tuntuu, ja kun tajusin ettei se satu niin en ole enaa pelannyt. Sitapaitsi mulla on aina hanskat kadessa kun kasittelen lintuja. Yhdesta lajikkeesta toiseen; ei ole meidan Rogerin hengitys paraantunut vaikka nyt onkin melkeen viikon syonnyt laakkeita :( Mietin etta annanko huonosti laakkeet vai onko tauti jo edennyt niin pitkalle ettei siita ole hyotya. Olen aika varma etta se on tuo viimeinen vaihtoehto. Ajattelin etta jos huomenna soittaisin elainlaakariin, ja katsottaisiin jos sille voisi vaihtaa jotkut toiset laakkeet, tai kannattaako sita edes. Hetken mietein Rogerin lopettamista, mutta se tuntui jotenkin hataiselta vaihtoehdolta. Stressaan tata asiaa tosi paljon, koska ollaan kuitenkin ensi perjantaina lahdossa viikon lomalle, ja on tosi kurja jattaa sairas rotta hoitoon, kun ei edes tieda paraneeko han. Ja se viela etta joku toinen joutuu hanta hoitaa ja antaa laakkeita silla valin. Roger on nyt kuitenkin piristynyt vahan, vaikkei itse tauti vaikutakkaan paranneen. Piristyminen johtuneet siita etta olen yrittanyt ruokkia Rogeria muulloinkin kun aamulla ja illalla. Tanaan kun tulin kotiin annoin Rogerille lounasta, ja nyt illemmalla pitaa ruokkia taas vahan lisaa. Ehka olisi hyva ottaa yhteytta meidan rotanhoitajaan, ja kertoa tilanteesta niin osaa han sitten olla valmiina. Harmittaa vaan jattaa Roger hoitoon kun han on sairas :( Onneksi sentaan hoitaja on sellainen kuka osaa laakita ja hoitaa kunnolla rottia. Olisi kamalaa jattaa Roger jonkun muun hoitoon kun olisi todella epavarmaa saako han sitten laakkeet vai ei. Etta voin nyt ainakin lohduttautua silla etta han on tottuneissa kasissa. Minunkin pitaisi kohtapuolin paasta sinne laakarintarkastukseen. Olisin huomenna kaynnyt sen varaamassa, mutta se pitaa maksaa heti samalla, ja Robertilla on mun rahat mitka anoppi lainasi. Se pitaa siis maksaa kateisena. Etta kayn sitten varmaan varaamassa sen maanantaina tai jotain. Ollaan ainakin nyt paatetty etta tassa kuussa ne paperit lahtee matkaan. Joko ennen Havaijin matkaa tai sitten heti kun tullaan takaisin. Ja Sam menee leikkaukseen sitten kun tullaan takaisin. Tulin tanne kirjoittelemaan kun oli niin tylsaa ja nyt voisin lopetella, vaikka tylsaily jatkuukin. Nukuin tunnin paivaunet, ja Robert tuli paivaunille juuri kun itse herasin ja on nyt nukkunut tunnin. Ehka voisin heratella...Kuulemisiin.

Hyvia uutisia osa 3/Huonoja uutisia osa 1.

Heipa hei. Tulinpas tanne ihan hetken mielijohteesta kirjoittelemaan ja tulikin sitten heti mieleen parikin juttua mista kertoa. Hyvia ja huonoja uutisia tiedossa. Hyvat uutiset ovat tietenkin se etta paasin kaikki mun kurssit lapi, joten voin hakea opintotukea! Sain vihdoin kaikki arvosanat, ja vaikkei tama nyt kaikista parhain lukukauteni ollutkaan, oli se paljon parempi kun viime lukukausi! Jes! Hyvia uutisia on se myos etta koska Robert on mennyt aikasin aamulla toihin viime aikoina, ja menee talla viikolla, voidaan kayda yhdessa varaamaan mulle se laakarintarkastus ja nain paasee Robert sitten mun mukaan sinne! Olenkin jo useamman kerran maininnut etten halua menna takaisin sille idioottilaakarille yksin, joten tama on tosi hyva juttu. Hyvia uutisia on myos se etta ens viikolla lahdetaan Havaijille!!! Niin ja mun flunssa on vihdoinkin ohi! Huonoja uutisia on se, ettei olla vielakaan saatu Samia leikattua, ja nyt on liian myohaista. Tai siis, ei ole, mutta jos halutaan saada se ennen reissua hoidettua, niin nyt ei ole hyva aika, silla haavan paranemiseen menee 2 viikkoa, ja 3 viikkoa siihen etta Sam on kokonaan steriili ja voi asua tyttorotan, eli Cornelian kanssa. Leikkausta taytyy siis siirtaa taman kuun lopulle/ensi kuun alulle. Ei voi mitaan. Huonoihin uutisiin lukeutuu myos se etta mun kesakurssit alkoi eilen. Haluaisin kerrankin viettaa kesan kun ei tarvi miettia arvosanoja, mutta ikava kylla, sellainen kesa tarkoittaa yleensa sita, ettei mulla ole yhtaan rahaa. Nyt ei kuitenkaan pitaisi olla mitaan sellaista estetta silla luen 4 pistetta ja arvosanat ovat tarpeeksi hyvat etta saisin opintotukea. Ehka kaikista huonoin uutinen on kuitenkin Roger-rotan tilanne. Kirjoittelin siita etta Roger piti vieda elainlaakariin hengitysvaivojen takia. Kaytiin siis perjantaina elainlaakarissa, ja elainlaakari totesi etta kylla siella on jonkunlainen tulehdus, kun keuhkoista kuului aanta ja hengitys oli vaikeaa. Roger on nyt laakekuurille siihen asti kunnes laakkeet on kokonaan syoty. Nyt on vasta tiistai, ja jotenkin olen ihan hukassa. Mielestani nain muutaman paivan jalkeen pitaisi jo alkaa nakya muutosta, mutta musta tuntuu etta Rogerin tila on vaan pahentunut. Valilla raukka haukkoo henkeaan, eika sellaisen pitaisi tapahtua. Uskon hanen saavan liian vahan happea, ja etta aivotoiminta on muuttunut sen takia. Esim. Roger ei kayttaydy Rogermaisesti. Meilla on ennenkin ollut tilanteita missa rotan aivotoiminta on muuttunut vahan hapensaannin takia, esim Porter ja aikoinaan Squeaky-rotta, kuka stroken jalkeen oli kuin ihan toinen rotta. Kyllahan mina huomaan tallaiset asiat, kuitenkin joka paiva vietan aikaa niiden kanssa. Ruoka kylla maistuu ja laakkeetkin menee alas kun ne sekoittaa vaikka puuron tai vauvanruoan sekaan. Nytkin Roger mielellaan maisteli kalkkuna & riisi vauvanruokaa vaikka siina oli pahaa Baytril-laaketta seassa. Joskus kylla tungen ruiskun suoraan Rogerin suuhun mutta se stressaa hanta niin paljon etta hengitys karsii siina samalla ja tarvitsen siihen Robertin apua, koska jonkun taytyy pitaa Rogerin etutassuista kiinni ettei han onnistu tyontamaan itseaan pois Robertin otteesta. Mietin nyt koko ajan etta mita tehda. Parasta olisi varmaan soittaa elainlaakariin ja kertoa miten tilanne on edennyt, ja sitten saada elainlaakarin mielipide. En haluaisi lopettaa Rogeria. En haluaisi etta tassa kavisi nyt nain, varsinkin kun tuntuu etta tama on mun oma vikani. Mutten myoskaan haluaisi vieda Rogeria viikoksi hoitoon ihmiselle kuka on hanelle nyt taysin vieras ja stressata hanta. Ajattele jos han kuolee silla valin? Kamalaa. Taytyy nyt varmaan vaan odottaa ja katsoa jos laakkeet tehoaisi. Inhottaisi lahtea lomalle tallaiset ajatukset matkalaukussa.

kuvia #6!

Hyvia uutisia osa 2.

No niin! Tulihan se D arvosana sielta! Voin siis hakea opintotukea. Odottelen viela yhta arvosanaa, mutta sen pitaisi olla ihan hyva sellainen. Sain myos Rogerille ajan elainlaakariin perjantaille. Inhottaa vaan odottaa pari paivaa, mutta ei kait voi muuta. Toivon etta Roger kestaa sen aikaa :/ Jos ei hanta rasita liikaa, niin ehka han kestaa sen. Olen myos ihan kokonaan unohtanut kertoa miten meidan Thomasin kavi kun kaytettiin hanta elainlaakarissa! Hanella oli siis alkanut juuri menemaan vahan paremmin kun kaytiin hanen kanssa tarkastuksessa. Se huonompi elainlaakari on siita huono etta ei koskaan kerro mista jokin vaiva johtuu. Jos se olisi ollut meidan elainlaakari, olisi han halunnut heti selvittaa MIKSI rotalla on ummetusta. Nyt kuitenkin selvittiin saikahdyksella (tosin ei vielakaan tiedeta etta miksi niin kavi), ja elainlaakari neuvoi jatkamaan kurpitsan syottamista. Se on nyt sitten lisatty Thomasin paivittaiseen ruokavalioon. Thomas syo aamulla puuroa johon on lisatty kurpitsasosetta, ja jotta han varmasti soisi sen, on se makeutettu omenamehulla. Ja ihan normaalit wc-puuhat on Thomasilla ollut sen jalkeen :) Siivoan joka paiva kakat pois etta naen jos alkaa uudet ongelmat. Valilla hieron taas perapaata, mutta en koe sita niin tarpeelliseksi nyt enaa, kun on tuo erikoisruoka aamuisin. Sekin on siis hyva uutinen. Pitaa muistaa laittaa hoitajalle mukaan Thomasin erikoisruokaa etta saa han sitten senkin viikon ajan aamupalaksi kurpitsapuuroa. Perjantaina kun kaydaan elainlaakarissa meidan Rogerin kanssa, varataan myos aika Samille paikanpaalla. Sam paasee vihdoinkin sitten leikattavaksi. Pallit pois! Se meinaa sita, etta kun paastaan kotiin lomalta, saan alkaa tutustuttamaan hanta ja Corneliaa! Siita tulee varmasti tosi hauskaa, koska he ovat saman ikaisia ja heidan energiatasot ovat samat :D Niin ja mainitsinko jo edellisessa merkinnassa etta saatiin hoitaja meidan rotille loman ajaksi? Saatoinpa mainitakkin. Sekin on hyva juttu. Niin se stressi vaan alkaa pikkuhiljaa valua hartioilta. Tuntuu etten edes itse tehnyt asialle mitaan, tuntuu etta asiat jotenkin jarjestyivat itsestaan. Pelottaa aina kun asiat tuntuvat menevan talleen itsestaan hyvin :P Mutta hei, ehka pitaa munkin joskus vaihteeksi kokea sellainen kesa kun ei ahdista :D Kun nuo kesat ovat aina raskasta aikaa mulle kun on niin huonosti rahaa ja aikaa istua kotona nyyhkyttelemassa surkeaa kesaa. Ainakin ihan kivasti on alkanut, joten en nyt mieti sita sen enempaa ja nautin. Etta sellaista! Jes.

Hyvia uutisia.

No niin! Nyt alkaa flunssa pikkuhiljaa tekemaan lahtoaan ja rahaongelmatkin on nyt ainakin valiaikaisesti ratkaistu. Eilen ei tarvinut niistaa kun ihan pari kertaa vaan, eika edes yskittanyt melkeen yhtaan. Aanikin oli ihan normaali. Yolla oli ihana kun ei herannyt koko ajan yskimaan, kerran taisin herata vaan. Tosin nyt aamulla yskittaa sitten senkin edesta. Mutta lasken sen siihen etta aamusin on aina huonompi olo. Kurkkukaan ei ole enaa kipea aamulla, joten se on hyva merkki. Jospa taman paivan aikana paranisi viela entista enemman. Tunsin eilen illalla miten olo vaan koheni. Nyt kun on vahan rahallista avustusta on varaa vieda Roger-rotta elainlaakariin. Oltaisiin viety se kuitenkin, koska hanella on jokin huonosti, mutta se olisi sitten viennyt mut konkurssiin. Nyt on varaa siihen, Samin leikkaukseen, huomiseen kurssiosamaksuun ja laakarintarkastukseen. Eika siina viela kaikki; saatiin greencard rahat lainaan. Robertin aiti itse ehdotti sita, ja koska meilla on nyt kaikki laskut maksettu viime kuulle, niin eivat mene ne rahat siihen! Ainoa asia mita tassa nyt kauhistelen on se etta pystynko hakea sita opintotukea. En ole viela saannut kaikkia arvosanojani, ja toivon todellakin etta saan edes D:n siita geologian kurssista....Muuten on aika koyha kesa! Saatiin rotillekkin hoitaja hommattua meidan loman ajaksi. Nainen kenen luota adoptoidaan rottia on ihan paras; han vahtii muiden rottia maksusta, mutta aina auttaa meita ilmaiseksi. Sehan sopii nyt nain kesalla kun on huonosti rahaa! Nyt kun vaan saisi Samin leikauttua...Tanaan varmaan soittelen elainlaakariin meidan Rogerista, ja sitten hanen kaynnilla ajattelin etta varaisin sen leikkausajan Samille. Kahden viikon ja kahden paivan paasta ollaan Havaijilla. Jannaa. Mulla on kylla koulua sillonkin, nettikurssit, mutta toivon etta pystyn tekemaan tehtavia etukateen niin etta pystyn hyvin mielin olemaan viikon tekematta niita. Jos ei niin...voi voi :D Ei voi mitaan jos jaa yksi viikko valista. Veikkaan etta aika monilla on kesalla vahan sama meininki. Etta otetaan kursseja jotta saa rahaa, mutta sitten on joku lomajuttu jne. Musta on niin ihana paasta oikealle lomalle pitkasta aikaa. En ole kaynnyt missaan aikoihin, varsinkaan tuollaisella viikonmittaisella lomalla. Meinaan ottaa rennosti. En tieda mita ollaan ajateltu tehda siella, Robertin aiti halusi etta tehdaan joku polyneesialainen kulttuurikierros, mutta meilla ei ole siihen varaa, koska se on 100 dollaria per henkilo. Mutta sen ainakin tiedan etta ollaan Robertin kanssa paatetty menna Pearl Harboriin. Ollaan molemmat Robertin kanssa vahan sellasia WWII nortteja, etta pitaahan se nahda. Muuten olin ainakin ajatellut juoda paljon Primo-olutta ja kayda rannalla :D Kiva nahda Tyynenmeren toista puolta (kun mehan siis ollaan taalla San Diegossa Tyynenmeren rannalla.) Ja hei, ei ole enaa kun vahan paalle 2 kuukautta niin Tytti tulee kaymaan taalla meilla! Ihanaa! Tanaan on hyva toivotella hyvaa kesaa teille kaikille :)

Vahemman nuhaa, enemman rahaa!

No hei vaan. Flunssaisia terveisia taas taalta meiltapain. Yska on vahan paranemaanpain, en enaa kuulosta gremlinilta joka on uitettu tupakassa ja viskissa, eika enaa yskita koko ajan. Tosin nyt tulee sellasia yskakohtauksia jotka sitten menevat ohi melkeenpa vaan yskimalla ja kostuttamalla kurkkua. Olen siis juonnut ihan alyttomasti vetta nama viimeset pari paivaa. Se ehka selittaakin sen miksei mulla ole ollut kovinkaan suuri nalka viime aikoina. Ruoka kylla maistuu kun sita laittaa suuhun, muttei tee mieli tehda ruokaa eika tule nalka. Nytkin vahan maistelin tuossa riisia ja soijauhelihaa. No, soin ehka puolet, mutta siihen se sitten jaikin. Ei ollut nalka, ja oli muutenkin niin rasvaista etta huh huh. Ens kerralla vois vaha varovammin kaataa sita rypsioljya pannulle...Kohta oon ollut flunssassa/yskassa viikon, niin onkin jo aika etta alkaa olo tuntumaan paremmalta. Harmi vaan etta henkinen olo ei oo yhtaan paranemaanpain, vaan ihan painvastoin. Katselin tassa pankkitiliani tanaan ja se oli kylla jotain niin masentavaa katseltavaa etta pisti silmat kosteaksi. Ei ehka se numero siella tililla valttamatta (huikeat 262 dollaria) mutta se etta laakarintarkastus maksaa 150 dollaria, Samin leikkaus 90 dollaria, kesakurssejen osamaksu 360 dollaria (ja se pitaa maksaa kolmen paivan paasta!) jne. Sam pitaa leikata ennen meidan reissua eli ihan kohta, etta silla on sitten seuraa sillavalin kun ollaan poissa. Nyt ei ole siis varaa greencard papereihin ja paniikki iskee paalle kovaa. Ja mita jarkea maksaa 150 laakarintarkastuksesta jos et ole lahettamassa papereita heti? Koulumaksutkin ahdistaa. En ole pystynyt lahettaa opintotukihakemusta viela koska mun arvosanoja ei ole julkaistu. Tai, voihan ne muut paperit laittaa jo, mutta mita valia silla on kun sielta kuitenkin vastatataan etta ei voida tehda paatosta ilman arvosanoja. Niita saa siina sitten odotella. Nyt ahdistaa kivasti kun mikaan ei mene putkeen. Stressaa. Keretaanko leikata ja tutustuttaa Sam Cornelialle & Thomasille ennen matkaa? Kuka hoitaa rottia kun ollaan poissa? Mita jos ei saada edes tassa kuussa papereita menemaan? Jos siina kestaa sitten tosi kauan ennen kun sielta tulee vastaus? Heitetaanko mut sitten ulos maasta? Mitas jos en paassytkaan geologian kurssia lapi, vaikka sen kurssikoosteraportin mukaan paasin (mutta se voi olla etta se koostesivu laskee arvosanat erilailla kun opettaja itse)? Sitten en saa rahaa. Ahdistaa ihan kauheasti. Tuntuu kun olisi jumissa eika tieda miten pain olisi. Oma vikahan se on noitten paperihommien kanssa. Sillon kun on ollut rahaa on aina ollut joku muu este mukamast. Viime kuussa olin tosi paattavainen, olin niin varma siita etta saataisiin vihdoinkin nuo asiat hoidettua. Mutta sitten alkoi rahat loppua, niinkun niilla tapana on tahan aikaan vuodesta. Jos en saa opintotukea, niin toivottavasti kerkean ainakin jaada pois kursseilta sen verran aikaisin etta saan rahat takaisin. Siina kuitenkin meni joku 700+ dollaria, niin se lammittaisi lompakossa ihan mukavasti. Ai niin, ja Roger pitaisi varmaan vieda elainlaakarille, kun silla on jokin vaiva nyt meneillaan. Sekin nyt viela! Mietein etta jos alottaisi kerayksen jotain noita juttuja varten. Vaikka sita Samin leikkausta varten. Kerattiin rahaa Fredrickin leikkausta varten joulukuussa, ja saatiin vahan ylimaaraistakin siina samalla. Siita ylimaaraisesta saatiin maksettua osa Thomasin leikkauksesta. Talla paivityksella nyt ei ole mitaan kovin jannaa kerrottavaa, tulin vaan purkamaan pahaa oloani tanne sillavalin kun Robert juttelee aitinsa kanssa puhelimessa. Mennaan ilmeisesti sinne huomenna, ja havettaa koska me tietenkin joudutaan pyytamaan rahaa. Lainastahan on tietenkin kyse, mutta havettaa kuitenkin. Havettaa, koska Robertin aiti maksoi meidan osuuden Havaijin matkasta. Tosin se oli kylla tarkoitettu Robertille aikaisena synttarilahjana. Huoh. Jospa nyt vaan olisin hiljaa, ja ottaisin vaikka kaljan niin saisi muuta ajateltavaa. Ei me tanaan onnistuta naita huolia ratkomaan. Kippis.