Kirvojen Kesa.

 Iltaa. Kello on 9.21 ja kulutan tassa aikaani paattelemalla etta joo, meen kylla tosi aikasin nukkuun tanaan koska on niin tylsaa ja sitten istunkin tassa. Perus. 

On ollu sellanen kroonisesti tylsa paiva taas. Oikeastaan on jotenki arsyttava kausi paalla, kun tuntuu taas etta joka paiva on kopio edellisesta vaikka tassa viime aikoina on ainaki kerran viikossa ollu joku kiva juttu. Nyt ei oo mitaan suunnitelmia ja heti sellanen olo etta onpa taas kroonisesti tylsaa ja voi voi. Arsyttaa kun ei oo muka mitaan tekemista, vaikka oikeesti on, mutta ei osaa teha mitaan. Iltasinki vasyttaa jo yheksalta ja vois menna nukkumaan. Aamulla on vaikea herata, blaa.

Sain palkankorotuksen! Katoin kylla ensin ettei se ollu mikaan palkankorotus, vaan joku kaupungin maaraama juttu missa palkka nousi ku olin lukevinani jotain sellasta jossain organisaationlaajuisessa sahkpostissa mutta ku Robert lahemmin tutki sita kirjetta minka sain niin siina vihjailtiin kylla sellasta etta nimenomaan meidan OSASTOLLE oli korotettu palkkaa koska meidan tyo on niin rankkaa etta kylla siita rahaa pitais saada. Tama on mun tahan asti paras palkka mita oon saannu USA:ssa asuessani. Veikkaanpa etta mun Ruotsin palkka kuitenki viela on se kaikista paras mita on ikina ollu. VARSINKIN sillon ku olin toissa puoli kolmesta iltapaivalla keskiyohon, koska sillon kaikki viiden jalkeen oli ylityorahaa. Sillon oli varaa ravata Amerikan maalla pussailemassa Robertia vahatvalia. Me saatiin viela bonukset siihen paalle, koska toissa on ollu, lievasti sanottuna, kiire. Kaikki muut paitsi ma on myos ylitoissa. Mua vahan havettaa se etten oo kun kerran muut on, ja kylla makin ihan oikeesti mietein et pitaisko menna edes puoleks tunniks lisaa paivassa mutta en tiia onko sille edes tarvetta enaa ku kohta alottaa uudet tyontekijat. Kukaan ei oo siis painostanut, tehnyt mitaan eleita siita ettei oo hyva tiimpleijer jos ei oo ylitoissa tms, mutta siis itteani vaan havettaa se tieto siita etta kaikki muut tekee tyota niska limassa ja mina taalla HETI kellon loytya 5.20 kirjaan itteni ulos puhelimista ja viidessa minuuttissa mun ainoat tyot on ehka joku sahkopostin lahettaminen mita en saannu aikaseks aiemmin ja sit heti prikulleen 5.25 kohti kelloa ja kone sammuu, mina olen lahtenyt kotiin. Eli pois koneelta, koska oon jo kotona. Ei oo nyt niin kauhee tarve ylimaaraselle etta on varaa olla ilman ylitoita, ja koitan muistuttaa etta on ihan ok ottaa rennosti. Mutta kun mina olen vanhempieni lapsi ja ne on sellasia ylityohimohommaajia niin oon sitte varmaan minaki vahasen ja mietin koko ajan et aijai miten siistii ois ku nyt sais hyvat rahat vaikka johonki lomaan. 

Rottien uus juoksupyora naitsee niin helvetisti enka tienny asiasta mitaan ennen ku vasta kahelta viime yona ku herasin kovaan meteliin. Tunnistin silti vingunan joksikin ihan muuksi kun rottien huudoksi, ja Robert oli maininnu aiemmin etta pihalla oli ollu kaks pesukarhua jotka jotain jutteli sille (siis paasteli jotain aania) ja koska meilla oli ikkunat auki, ajattelin et jaa, pesukarhuillako joku hata? Kaks kertaa nousin sangysta kattomaan ikkunoista ulos eika mitaan nakyny. Natina loppu tietysti aina kun nousin, koska Ethelridalla on sellanen tapa esittaa ettei se juokse pyoralla jos meen kattomaan mita se tekee. En siis tajunnu sen olevan se pyora ja hataannyin kun en keksiny mika se inina oikeen on. Lopulta laitoin rohkeasti olohuoneen valon paalle ja siella pyorassa istui iloinen sprinttaaja, Ethelrida ja naytti etta kylla, se on tama pyora mista nama ihanat vinkuvat yoaanet lahtee. 

Kaks paivaa viela ja sitte viikonloppu. Sekin menee tosin yksin, koska Robert on toissa ja nyt ei oo hetkeen mitaan yhteisia vapaapaivia. Kaveri kovasti pyytelee sen luo, mut ku se aina laittaa viestia tosi viime tippaan. Ite kylla menisin oikeen mielellani etta ois jotain tekemista tallekki viikolle mutta aina ei voi voittaa. Vapaapaivat menee varmaan aika samaan malliin ku nyt viimeset muutama viikko; en tee yhtaan mitaan. En saa mistaan sellasta tarvittavaa energiaa tai motivaatiota tekemaan sellasia asioita mita pitais oikeasti teha. Esim. siivoamiseen, paikkojen ja tavaroiden jarjestelemiseen, liikuntaan, jne. Rottien hakin ja pyykit kylla saan pestya mutta siihen se sitten jaapi. Pesin tassa ihan kaikki meian pyykit muuten, etta sentaan johonki hyodylliseen on kulunu energiaa :D

Katottiin Lokin viimenen jakso. Olipa ikavasti tuo loppu laitettu, cliffhangeriin. Blooo. Se hahmo tulee ilmeisesti olemaan mukana toisessa MCU produktiossa myohemmin. Toivottavasti tama ei ole spoileri. Jos on niin pahoittelen. 

Pitaa kylla nyt oikeesti koittaa vahan skarpata kun kerran ymmarran omista aivotoiminnoista asioita vahan paremmin, mutta tuntuu vaan etta naiden neurouutisten jalkeen on vaan nakyny ne asiat entista enemman itelleen ja ne tuntuu jotenki vielakin vaikeimmilta vaikka yleensa se onkin toisinpain. Tuntuu etta vaikka ymmarran miks jotkut asiat tuntuu tietynlaisilta, niin ne on jotenki erityisen vaiketa sen takia kun se ymmartaminen ei tarkota sita etta niille osaa teha mitaan. Tunnen oloni ehka hieman kyvyttomaksi. Sita se varmaan on. 

Tahan loppuun tallanen ei-yhtaan-minkaanlainen-juttu etta Jessicalle vitsailin kirjottavani tarinan nimelta Kirvojen Kesa, jossa ei tapahu yhtaan mitaan jannittavaa muuta ku etta kirvat vaan vaha vaivaa jotain kesamokkeilijoita tms. Sellanen mukavan tylsa tarina. Lapalla meinasin, mutta nyt jotenki tekee mieli ihan oikeesti kirjottaa joku tosi tylsa tarina missa ei tapahu yhtaan mitaan. Vahan joku kirva tulee siina jonku Marjatan pohkeelle arsyttamaan. Jos saan vahan tassa kehua itseani (en saa, jos joku ruotsalainen lukee, ne ei tykkaa jos jollain menee joku asia hyvin) niin oon hyva kuvailemaan tylsyytta. HEHEHE johtuneeko siita etta olen itsekkin kroonisesti tylsistynyt ja OMAA KOKEMUSTA KYLLA ON? Varmaan sita. Tahan on hyva lopettaa ja menna nukkumaan, niin on sitte huomenna parempi mieli (mutta ei varmaan) ja voi alottaa Kirvojen Kesan kirjottamisen.

Ps. lisasin ADHD-hommille tagin nyt. Se on tuo krooninen tylsyys tagi.